Niin pelikulttuuri kuin pelialustat ja pelitkin ovat kehittyneet huimasti viimeisten vuosien aikana.
Tästä osiosta löydät tietoa digitaalisista peleistä, pelien ikärajoista sekä tehtäviä pelikokemuksen purkamiseen.
Tyyppien maailma, pelit ja pelaajat
Jotta voisimme ymmärtää maailmaa ja siinä esiintyviä ilmiöitä, pyrimme luomaan luokituksia ja järjestelemään ilmiöitä näiden luokitusten mukaan. Tämä pätee myös pelien maailmaan. Erilaiset luokitukset auttavat meitä hahmottamaan pelikulttuuria. Digitaaliset pelit, pelitavat, teknologia ja pelikulttuurit muuttuvat nopeasti, mikä tekee luokitusten tekemisestä hankalaa. Uusia nimityksiä syntyy nopeasti ja kun yksi luokitus on saatu kirjalliseen muotoon, alkaa se olla jo vanha ja puutteellinen.
Pelien genret
Genrejä eli lajityyppiluokituksia käytetään eri medioista kuten elokuvista ja lehdistä. Alun perin genrejä käytettiin kirjallisuuden lajiluokituksiin. Eri genrelajit ovat muodostuneet ajan myötä, ja ne ovat sekä teosten tuottajien sekä yleisön hyväksymiä ja tunnistamia luokituksia.
Syitä genrejen käyttöön on useita. Tuottajille ne ovat avuksi markkinoinnissa ja kohdeyleisöä määriteltäessä. Yleisönä opimme jo varhain tunnistamaan eri lajien tunnusmerkit eli konventiot. Genret auttavat meitä tekemään valintoja. Uutta elokuvaa etsiessämme tunnistamme genren jo trailerin tai elokuvajulisteen perusteella. Myös jälleenmyyjät ja vuokraajat käyttävät näitä luokituksia.
Jotta uusi tuotos tunnistettaisiin tiettyyn genreen kuuluvaksi, sen täytyy noudattaa lajityypillisiä ominaisuuksia. Uuden tuotoksen on kuitenkin myös tarjottava jotakin uutta ja erilaista, jotta se välttäisi liiallisen ennalta arvattavuuden. Jos tuotos ainoastaan toistaa jo käytettyjä genren konventioita eli lajityypillisiä ominaisuuksia, yleisö todennäköisesti pettyy ja kokee kyseisen teoksen tylsäksi. Uudet tuotokset pyrkivät yhdistämään tuttuuden ja yllätyksellisyyden tyydyttääkseen yleisönsä. Yleissääntönä on, että uusi teos tuo genreen aina jotain uutta. Tämän takia genret muuttuvat ja kehittyvät alituisesti. Kehityksen myötä syntyy alalajeja – esimerkiksi teinikomedia on komediaelokuvan alalaji – sekä yhdistelmälajeja eli hybridejä (esimerkiksi tieteis- ja kauhuelokuvan yhdistelmä).
Koska digitaaliset pelit ovat suhteellisen uusi ilmiö, niiden genret ovat jatkuvassa kehityksessä ja uusia luokituksia syntyy jatkuvasti. Mikään niistä ei ole kuitenkaan saavuttanut kattavaa hyväksyntää. Sama pätee myös pelaajatyyppien luokitukseen. Tässä artikkelissa esitellään kaksi erilaista luokitusta, ensimmäinen on laajempi ja toinen yksityiskohtaisempi. Pelien genreluokituksen tekee haasteelliseksi pelien funktion ainutlaatuisuus mediatekstinä.
Pelitutkimus (ludologia) tutkii pelaamisen syitä, eri pelien logiikkaa ja toimivuutta sekä kehittää uusia ideoita ja parempia pelejä. Tieteenala on tuottanut myös analyysia siitä, miten pelit eroavat muista medioista. Pelit ovat interaktiivisia ja vaativat perinteisestä lukemisesta eroavaa lukutaitoa (ergodinen lukutaito). Pelien lukeminen edellyttää ponnistelua ja aktiivisuutta kuten valikkojen selaamista ja päätösten tekemistä. Tällainen lukeminen on luovaa lukemista. Pelien tarinat eivät myöskään aina noudata perinteistä loogista tarinan kerrontaa, tarina saattaa puuttua tai pelaajan pelitapa muokkaa juonta pelin edistyessä. Pelien interaktiivisuus nostaa yleisön merkityksen tärkeäksi osaksi pelikulttuuria ja erottaa sen muista perinteisistä median muodoista. Myös pelilaitteen merkitys pelaamiskokemukseen monimutkaistaa pelien genreluokittelua.
Pelitutkija Thomas H. Apperley nostaa esiin neljää näkökohtaa, jotka tulee ottaa huomioon pelejä luokitellessa. Nämä ovat: laitteisto, ilmenemismuoto, miljöö ja genre. Näistä laitteistot jakautuvat neljään osioon: henkilökohtainen tietokone, pelikonsolit, käsikonsolit sekä matkapuhelimet. Saman pelin pelaamiskokemus saattaa olla hyvin erilainen riippuen siitä, millä laitteella sitä pelataan. Konsolien markkinointi voi olla myös tietylle kohdeyleisölle suunnattua.
Konsolin valinta vaikuttaa siihen, miten ja missä peliä pelataan. Käsikonsoli mahdollistaa pelin kuljettamisen eri paikkoihin. Vastaavasti kotikonsolit tarjoavat vaikuttavamman visuaalisen kokemuksen, koska kotona pelaamiseen voidaan käyttää suurta televisiota ja kuvan tarkkuuskin on huomattavasti parempi. Pelikonsolit mahdollistavat myös yhteispelaamisen samassa tilassa, kun taas tietokone on monen verkkopelaajan valinta.
Ilmenemismuoto viittaa pelin maailman kokemiseen. Pelimaailma ja sen tarjoamat kokemukset vaihtelevat suuresti eri pelien välillä. Myös pelaajien määrä vaikuttaa pelin kokemukseen. Yksin pelatun pelin tarina ja sen tarjoama kokemus ovat hyvin erilaisia verrattuna peleihin, joihin osallistuu useita pelaajia. Yksin pelattu peli saattaa noudattaa loogista tarinan kerrontaa, kun taas useiden pelaajien pelin tarina ei välttämättä etene loogisesti vaan rönsyilee osallistujien mukana. Useiden pelaajien peleissä on kahdentyyppistä pelaamista: samassa tilassa pelattua peliä yhteistä konsolia käyttäen tai virtuaalisessa tilassa pelaaminen. Jälkimmäinen mahdollistaa suuren pelaajamäärän samanaikaisesti.
Miljöö kuvaa pelin visuaalista ilmettä. Elokuvista tutut genret kuten toiminta, fantasia ja kauhu tuovat pelaajan eteen lajityypillisen ja selkeästi tunnistettavan maiseman.
Uusille pelityypeille on jatkuva tilaus, ja pelien tuottajat pyrkivät kehittelemään pelaajien tarpeita tyydyttäviä tuotteita – siksi peligenret elävät ja muuttuvat jatkuvasti. T. H. Apperley on kuitenkin edelliset aspektit huomioon ottaen luokitellut pelit neljän genreen.
Simulaatio eli jäljittely
Yleistunnusmerkkinä simulaatiopeleille on todellisen maailman fysiikan sääntöjen jonkin asteinen noudattaminen sekä pelillisyyden ja viihteellisyyden yhdistäminen. Ajosimulaatiopelit noudattavat ajamisen sääntöjä, mutta saattavat luoda oman sisäisen logiikkansa tarjoamalla näin todellisuudesta eroavan kokemuksen. Peleissä mahdollistuvat esimerkiksi ajokokemuksen ja sarjakuvamaailman yhteensulautuminen.
Simulaatiopelit tarjoavat vaihtelevia kokemuksia jäljittelystä ja todellisesta maailmasta. Jotkut niistä noudattavat tarkemmin fysiikan lakeja tarjoten autenttisemman kokemuksen esimerkiksi auton ajamisesta tai lentokoneella lentämisestä. Simulaatiopelien kantaisinä pidetään lentäjien kouluttamiseen käytettyjä simulaattoreita. Pohjimmiltaan myös peleissä tarkoitus on sama: oppia hallitsemaan jotakin laitetta, mutta simulaatiopeleissä myös huvittelemisella on tärkeä rooli. Kaupunkisimulaatiot ja muut monimutkaisia järjestelmiä jäljittelevät pelit lasketaan joskus simulaatiopeleihin, joskus strategiapeleihin.
Toiminta
Toimintagenre sisältää kaksi alagenreä: FPS (First Person Shooter) eli pelattavan hahmon näkökulma ja TPS (Third Person Shooter) eli kolmannen persoonan näkökulma. Nämä pelit keskittyvät taisteluun, jossa käytetään aseita. Pelaajalla on menestyäkseen oltava nopeat refleksit. Pelin kiinnostavuus pidetään yllä haasteellisuuden lisääntymisellä pelin edetessä. FSP-pelit tarjoavat pelaajalleen kokemuksen pelin maailman mukana olemisesta. Doom-peli oli yksi ensimmäisistä FSP-peleistä, jonka grafiikka oli tarpeeksi kehittynyttä tarjotakseen nopean toiminnallisen pelikokemuksen. Monet FSP-peleistä mahdollistavan moninpelin ja samalla kilpailun pelaajien välillä.
Useimmissa FSP-peleissä pelaajalla on näkyvissä ruudussa vain ase tai käsivarsi, joka auttaa pelaajaa hahmottamaan pelin tilamaailmaa ja vahvistaa pelikokemusta. Vastaavasti TPS-peleissä pelaaja näkee koko ajan pelihahmonsa. Kamera liikkuu tavallisesti pelihahmon takana hieman silmäntasoa ylempänä. Usein kameran paikkaa voi säätää pelaajan mieltymysten mukaan. Pelaajan väitetään samaistuvan pelihahmoonsa, vaikka pelaaja pelaakin kolmannessa persoonassa eikä katso pelin maailmaa pelihahmon kautta. Yhteistä näille kahdelle alagenrelle on pelin haasteellinen tekninen suoritettavuus ja kilpailuvietin tyydyttäminen.
Strategia
Tällä peligenrellä on vähiten yhtenäisyyksiä elokuvan lajityyppien kanssa. Strategiapelit edellyttävät pelaajaltaan suunnittelua ja kykyä monimutkaiseen ajatteluun. Genre jakautuu kahteen alalajiin: RTS eli reaaliaikainen strategiapeli (Real Time Strategy) ja TBS eli vuoropohjainen strategiapeli (Turn Based Strategy). Molemmat pelit tarjoavat pelaajalleen saman visuaalisen kokemuksen lintuperspektiivistä. Strategiapelit vaativat usein pelaajaltaan laajaa tietoutta pelistä. Pelin edetessä pelaaja oppii ymmärtämään pelin logiikkaa ja pelimaailman sääntöjä. Oppinut pelaaja pärjää strategiapelissä parhaiten. Oppiminen vaatii pelaajaltaan peliin sitoutumista. Kaikki saavutettu tieto pelissä vaikuttaa pelin kulkuun.
Strategiapeli korostaa syyn ja seurauksen yhteyttä ja suunnittelun tärkeyttä. Pelaaja ja peli ovat voimakkaassa yhteydessä pelikokemuksessa. Strategiapelit ovat usein aikuisempien pelaajien suosikkeja. Monet strategiapelit perustuvat sodankäyntiin ja valloittamiseen, näihin peleihin liittyy termi 4X, jotka tulevat sanoista eXplore, eXpand, eXploit ja eXterminate (tutki, laajenna, riistä ja tuhoa). Genreen on tullut lisäyksenä rauhanomaisia vaihtoehtoja kuten kaupunkirakennuspeli Sim City.
Roolipelit
Roolipeleillä eli RPG-peleillä (Role Playing Games) on vahva linkki lautapeleihin ja live-roolipelaamiseen eli larppaukseen. Kun roolipelit siirtyivät tietokoneelle, sosiaalinen aspekti menetettiin joksikin aikaa, sillä alun perin tietokoneen roolipelit olivat yksilöpelejä. Internetin kehitys on kuitenkin mahdollistanut roolipelin alkuperäisen sosiaalisen funktion uudessa muodossa. MMORPG (Massive Multi-player Online Role Playing Game) tarkoittaa peliä, missä suuri määrä eri pelaajia pelaa roolipeliä samanaikaisesti. Tällainen pelaaminen on hämärtänyt pelaamisen ja sosiaalisen yhteisön rajoja. Roolipelit eivät varsinaisesti pääty, ja pelaajien hahmot sekä heidän sosiaalinen kanssakäyminen ovat pelissä usein oleellisempia kuin pelin varsinainen edistyminen.
Roolipelaamiseen kuuluu tärkeänä osana luovuus, sillä pelihahmon ja sen ominaisuuksien rakentaminen jää suurelta osalta pelaajan varaan. Joissakin tekstipohjaisissa roolipeleissä pelin maailma ja hahmot luodaan kirjoittamalla vuoropohjaista tarinaa sovittujen sääntöjen pohjalta, kaupallisissa peleissä taas pelaaja hyödyntää pelin suunnittelijoiden luomia pohjia ominaisuuksien määrittelyssä. MMORPG-peleissä saattaa olla jopa kymmeniä tuhansia pelaajia samanaikaisesti. Joihinkin pelimaailmoihin on jopa kehittynyt oma talousjärjestelmä. Toisin sanoen pelihahmoilla ja erilaisilla pelin esineillä käydään kauppaa.
Digitaalisten pelien pelaajatyypeistä
Pelit jakautuvat entistä useampiin lajityyppeihin ja alalajeihin. Samalla myös pelaajat voidaan luokitella monenlaisia ryhmiin ja pelaajatyyppeihin. Aihetta voidaan tarkastella useammasta näkökulmasta. Digitaalinen pelimaailma on hyvin monimuotoinen ja käyttäjästä riippuvainen. Pelimaailma elää, jolloin pelaaja voi olla tiettynä hetkenä esimerkiksi seikkailija ja toisena hetkenä toista peliä pelatessaan taas kilpailija. Tyypittely ei siis aina ole mielekästä tai mahdollista.
Pelaajatyypityksessä voidaan lähteä liikkeelle pelaamisen määrään liittyvästä luokituksesta. Pelaajat voidaan jakaa kahteen ääriryhmään ja näiden ryhmien väliin jäävään kolmanteen ryhmään: satunnaispelaajat, keskivertopelaajat ja vakaat pelaajat.
Satunnaispelaajat pelaavat lähinnä ajanvietteeksi. Keskivertopelaajat taas harrastavat pelaamista. He hankkivat erilaisia pelaamiseen liittyviä laitteita sekä seuraavat pelimaailman tapahtumia esimerkiksi pelilehdistä ja netistä. Vakaisiin pelaajiin taas kuuluvat ammattipelaajat. Niin keskivertopelaajat kuin vakaat pelaajat ovat omistautuneet pelaamaan muutamaa omasta mielestään hyvää peliä, joita he pelaavat paljon. He tietävät ja tuntevat nämä pelit hyvin.
Pelaajatyypitystä voidaan tehdä myös sen mukaan, mikä on pelaajan tapa pelata, millaisia tavoitteita pelaaja asettaa omalle pelaamiselleen tai millainen motivaatio pelaajalla on. Pelaaja voi pelata tavoitellakseen esimerkiksi voittoa tai rahaa. Pelaajan tavoitteena voi olla esimerkiksi seikkaileminen, maailmojen tutkiminen, roolipelaaminen, oman hahmon kehittäminen tai häiriköinti. Näitä tavoitteita voi olla samalla pelaajalla yhtä aikaa useampia tai tavoitteet vaihtelevat pelin mukaan.
Suorittaja
Suorittajan tavoitteena on kerätä tai saavuttaa mahdollisimman paljon pisteitä tai tasoja. Suorittajalle myös konkreettiset mittaustulokset ovat tärkeitä.
Seikkailija
Seikkailijoille on tärkeää löytää erilaisia uusia alueita ja paikkoja, luoda uusia karttoja ja oppia kadonneista.
Seurustelija
Seurustelija valitsee pelin sosiaalisesta näkökulmasta, eikä niinkään pelin itsensä vuoksi. Hänelle tärkeää on olla vuorovaikutuksessa toisten palaajien kanssa.
Kilpailija
Kilpailijat haluavat kilpailla ja taistella toisten pelaajien kanssa.
Hakkeri
Hakkeri on edistynyt verkon ja pelien käyttäjä, joka haluaa saavuttaa tavoitteensa järjestelmän rajoituksista huolimatta. Ratkaisut saattavat, joskus olla nopeita ja hieman arveluttaviakin.
Fanittaja
Pelaavat tiettyä omaa suosikkipeliä ja tuovat esille omaa suhdettaan kyseiseen peliin. Ylläpitävät tai vierailevat ahkerasti pelin fanisivustolla.
Pientuottaja
Tuottajat kehittävät omia tuotoksiaan ja markkinoivat niitä muille pelaajille.
Ammattipelaajat
Tavoitteena on ansaita rahaa. Näitä ovat esimerkiksi nettipokeripelaajat.
Pelaajia voidaan tyypitellä myös peligenren mukaan. Tämä luokittelu perustuu siihen, millaisia pelejä on olemassa, ja kuka pelaa minkäkin pelityypin peliä. Genrepelaajat ovat keskittyneet pelaamaan itselleen mieluisen lajityypin pelejä.
Pelit voidaan jakaa eri lajityyppeihin hyvin monella eri tavalla. Esimerkiksi toiminta-, seikkailu-, tietokonerooli-, strategia-, simulaatio ja puzzle- eli ongelmapeleihin. Toimintapelien alatyyppejä ovat muun muassa ammuskelu-, tappelu-, rytmi-, tanssi-, hiiviskely-, tasohyppely- ja keräilypelit. Strategiapelien pääpelityyppiin kuuluvat muun muassa reaaliaikastrategiat, vuoropohjaiset strategiat ja resurssien hallintapelit. Simulaatioiden pääpelityyppiin kuuluvat ajo-, lento, manageri-, jumala- ja urheilupelit. Ongelmapelien pääpelityyppiin kuuluvat muun muassa erilaiset äly-, kortti- ja lautapelit.
Pelien ikärajat
Tietoa pelien ikärajoista löydät Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskuksen kotisivuilta www.ikarajat.fi.
Avainsanat
Katso myös
Tuntisuunnitelma
Pelittää!
Tässä tehtävässä tutustutaan erilaisiin peleihin, pohditaan pelimaailmoja ja tutustutaan ikärajoihin.
Tuntisuunnitelma
Pelityöpaja
Yhä useampi lapsi saa oman älypuhelimen aloittaessaan koulun. Samaan aikaan myös mediankäytön säätelytaitoja on hyvä harjoitella.
Tuntisuunnitelma
Voiko kirja olla kuin peli?
Tarinamuotoista kulttuuria kulutetaan jatkuvasti enemmän monialustaisesti. Samat tarinat löytävät siis tiensä kirjoista esimerkiksi elokuviin, digitaalisiin peleihin, lautapeleihin, musiikkiin ja sosiaalisen median sisältöihin. Tässä työpajassa alakoulun vanhimmat oppilaat pääsevät tutkimaan kirjojen ja digitaalisten pelien yhteyksiä pelillistämisen keinoin.
Northern Script 2019
Northern Script 2020
Northern Script 2021
Northern Script 2022
Northern Script 2023
On this page you’ll find everything about the Northern Script 2023. PARTICIPANTS FINALISTS Jaana Jääskeläinen,…
Northern Script 2024
On this page you’ll find everything about the Northern Script 2024. PARTICIPANTS Cynthia Nielsen, 20,…
Mediametkan verkkokauppa
Mediametkaa-kirjan kansikuva
Northern Script – Partners
Northern Script – How to Participate
Wanted! Creative and unique scriptwriters to participate in the Northern Script Program 2024! Do you…
What is Northern Script about?
Northern Script is a Nordic Short Film program which has existed since 2017. Northern Script…