Tutkimusretki aikakauslehteen – Mediametka – mediakasvatuksen ja elokuvakulttuurin edistäjä

Aikakauslehtiä tutkimalla pienikin lapsi oppii ymmärtämään mediaympäristön visuaalisuutta.

Retki alkaa aikakauslehtiä keräämällä. Monipuolinen lajitelma eri aikakauslehtiä havainnollistaa, miten monenlaisia lehtiä on olemassa. Pohtikaa, miksi lehtiä on niin monenlaisia. Kenelle mikäkin lehti on tehty? Mistä niin päättelette? Mitä aikakauslehtiä tulee lasten koteihin? Mitä lehtiä lapset mahdollisesti lukevat? Entä mitä tapahtuu lehdille lukemisen jälkeen?

Aikakauslehden kansi

Kansi on aikakauslehden tärkein sivu, sillä se synnyttää mielikuvia ja antaa lupauksia tyylistä ja sisällöstä sekä innostaa lukemaan lehteä. Kannen tavoitteena on myydä lehteä. Lehden nimi on samalla lehden logo. Siitä ja tyylistä tunnistaa lehden.

Tutkikaa eri aikakauslehtien kansia ja keskustelkaa niistä. Mitä kannessa on? Mistä lehden tunnistaa? Mitä värejä kannessa on käytetty? Missä lehdissä on eniten kuvia kannessa? Entä missä tekstiä? Mistä se johtuu? Mikä on kannen pääkuvan aihe?

Etsikää kannen esittelemät jutut myös lehdestä. Millainen kansi innostaa lukemaan lehteä?

Tuttua ja uutta

Lehdessä on kuvia, muotoja, kirjaimia, sanoja, kielikuvia, sanontoja ja numeroita. Etsikää lehdestä oman nimen kirjaimet. Leikatkaa ne irti. Etsikää myös muiden tuttujen sanojen kirjaimia ja leikatkaa ne irti. Tietokonetta tai tablet-laitetta käyttävät voivat leikata ’Leikkaa ja luonnostele’ työkalun avulla tai ottamalla kuvakaappauksia ja rajaamalla niitä.

Miettikää millainen kuva olisi jutussa, jonka otsikkona olisi oma nimi tai muu tuttu sana. Voitte piirtää kuvan ja liimata kirjaimet otsikoksi. Kertokaa mistä juttu kertoo.

Etsikää sanoja, joiden merkitystä ette tunne, selvittäkää ja selittäkää ne omin sanoin. Metsästäkää sanontoja ja kielikuvia ja kertokaa omin sanoin mitä ne tarkoittavat.

Etsikää numero, joka on sama kuin oma, kaverin ja omien vanhempien ikä. Kuka on vanhin ja kuka nuorin? Minkä verran heillä on ikäeroa? Mistä asioista numerot lehdessä kertovat?

Etsikää kuvia, joissa on lukumääriä, yksi eläin, kaksi ihmistä, kolme pyörää tai pieni ja suuri esine, pitkä ja lyhyt ihminen.

Huom. Selailun ja askartelun voi suorittaa pienryhmissä, jolloin oppilaat toimivat toistensa tukena. Pienryhmä on hyvä toteutusmuoto etenkin, jos oppilailla on haasteita itsenäisessä toiminnassa ja ilmaisussa tai koko luokan kattavassa toiminnassa.

Visuaalisuus

Aikakauslehdet ovat visuaalisia. Niissä on runsaasti hyvälaatuisia kuvia niin juttujen yhteydessä kuin mainoksissakin. Usein kuva johdattaa tekstiin, se herättää kiinnostuksen lukea juttu.

Testatkaa miten kuva vaikuttaa. Avatkaa lehti. Minne katse etsiytyy ensimmäisenä? Mikä aukeamalla kiinnittää huomionne? Testatkaa sama lehden kannen kanssa.

Valitkaa suosikkikuva lehdestä tai laitteelta. Leikatkaa se irti. Kertokaa toisillenne pareittain tai ryhmissä kuvista ja siitä, miksi valitsitte juuri kyseisen kuvan.

Etsikää lehdistä lasten kuvia ja lapsista kertovia juttuja. Leikatkaa kuvat irti ja kirjatkaa, mistä lehdestä kuva tai juttu löytyi. Keskustelkaa lopuksi millaisissa lehdissä oli juttuja lapsista ja millaisissa ei, ja pohtikaa syitä siihen. Millaisia ovat kuvien tytöt ja millaisia pojat? Entä miehet, naiset, perheet, harrastukset ja kodit? Tutkikaa kuvia ja miettikää mitä lapset niissä tekevät, mistä jutut kertovat, voisivatko kuvat olla todellisista tilanteista, minkä ikäisiä lapsia niissä on.

Keskustelkaa myös, löytyykö lehdistä kuvia eri kulttuureista tai etnisyyksistä? Entäpä vammaisista henkilöistä? Miettikää yhdessä, miksi olisi tärkeää kuvata kaikenlaisia ihmisiä.

Kuvat eivät välttämättä kerro totuutta. Niitä on voitu käsitellä ja muutella. Ne voidaan esittää väärässä yhteydessä tai osittain rajattuina.

Valitkaa kuva ja muokatkaa sitä piirtämällä ja yhdistelemällä toisia kuvia siihen. Rajatkaa kuva, mitä jää kuvaan, mitä kuvan ulkopuolelle? Lukekaa kuvan alkuperäinen kuvateksti. Miten kuvan sisältö muuttui? Keksikää muokatulle kuvalle uusi kuvateksti.

Sarjakuvat

Aikakauslehdissä on usein sarjakuvia. Sarjakuvat voivat olla kolmen ruudun, usean sivun tai kokonaisen lehden mittaisia. Ne houkuttelevat pieniä lukijoita visuaalisuudellaan, vaikka kaikkia sarjakuvia ei ole suinkaan tehty lapsille.

Sarjakuvissa tarinaa ja lukijaa kuljetetaan eteenpäin kuvien, tekstien ja merkkien avulla ruutu ruudulta. Sarjakuvalla on oma kielensä, jota opitaan huomaamatta sarjakuvia lukemalla.

Mitä sarjakuvalehtiä muistat? Oletko lukenut jotain sarjakuvalehtiä? Onko sinulla suosikkisarjakuvahahmoa ja miksi? Onko hahmo tuttu jostakin muualta kuin sarjakuvasta? Löytyykö sarjakuvasta asioita oikeasta elämästä? Millaisia asioita?

Tutkikaa sarjakuvien kieltä. Mitä merkkejä löydätte ja mitä ne tarkoittavat? Tutkikaa kuvakokoja. Miksi jossakin kuvassa sarjakuvahahmo on kuvattu läheltä ja jossakin kaukaa?

Leikatkaa sarjakuvan ruudut irti ja asetelkaa ne uudeksi tarinaksi. Omissa sarjakuvissa voi esittää luonnon ihmeitä, ratkoa laskutoimituksia tai eettisiä ongelmia.

Tekstiä on päivittänyt Markus Kämäräinen vuonna 2022.