Mainosetsivät-työpaja haastaa lapset pohtimaan, mikä on mainos, missä mainoksia näkee tai kuulee sekä minkälaisia värejä, mielikuvia ja muita keinoja mainonta käyttää. Työpajassa tunnistetaan digitaalisia mainoksia, tulkitaan mainonnan keinoja ja suunnitellaan itse omia mainoksia niistä asioista, joista lapset haluavat tavoitteellisesti tiedottaa.
Työpajan mediakasvatukselliset tavoitteet
- Mainoksen erottaminen muusta mediasisällöstä
- Mediasisällöistä keskusteleminen vuorovaikutustilanteessa
- Mainoksen tavoitteellisuuden tiedostaminen leikin kautta
- Median ymmärtäminen oman tekemisen kautta
Työpajan tarvikkeet
- Tablet-laitteita
- Digitaaliset esimerkit
- Tila työpajaa varten
- Piirustuspaperia ja värikyniä
- Internet-yhteys
Työpajan kesto
- 120 min
Työtavat
- Keskustelu
- Tulkinta
- Analyysi
Etsivät tunnistavat mainoksen (30 min)
Työpajan ensimmäinen osa auttaa lasta tunnistamaan mainoksen ja erottamaan sen muusta mediasisällöstä. Aluksi lapsille kerrotaan Mainosetsivien kokonaisuudesta, johon he ovat osallistumassa. Työpajan voi aloittaa omasta ryhmätilasta tai luokasta.
Mainosetsivien ensimmäisessä työpajassa tarkoituksena tutustutaan mainoksiin, mietitään, mitä ne ovat ja kirjoitetaan yhdessä oma mainos.
Kysymykset: Oletteko nähneet / kuulleet mainoksia? Missä? Mistä tunnistaa mainoksen?
Yleensä lapset ovat nähneet mainoksia televisiossa, YouTubessa ja bussipysäkeillä.
Seuraavaksi virittäydytään työpajan etsiväleikkiin leikkaamalla pahvista oma mainoksia paljastava suurennuslasi tai muodostamalla sellainen käsistä. Sitten siirrytään päiväkodin tai koulun saliin.
Saliin on avattu valmiiksi tablettitietokoneille neljä esimerkkiä digitaalisesta mediasisällöstä. Pajassa voi esimerkiksi käyttää Vadelmajäätelömainosta Aikakausmedian Totta kai -oppimateriaalista. Muita esimerkkejä voivat olla kuvakaappaukset YouTube-videoista, valokuvat taideteoksista, tai vaikkapa lehden kansikuvat internetistä.
Esimerkkien määrä ja sisältö voivat vaihdella. Tärkeää on kuitenkin että niiden joukkoon on piilotettu ainoastaan yksi mainos.
Päiväkodin tai koulun salissa lapset kiertävät eri tableteilla tutkien kuvaa oman mainosetsivän suurennuslasin kautta. Kiertely tapahtuu omassa tahdissa, etsiskelyn hengessä ja sen kesto on noin 10 minuuttia. Kun lapset ovat mielestään saanet katsella kuvia tarpeeksi, keräännytään ohjaajien kanssa lattialle piiriin istumaan.
Lapsille kerrotaan, että seuraavaksi esimerkit käydään läpi ja mietitään, mikä niistä on mainos ja mikä ei. Ohjaaja nostaa yhden tablettitietokoneelle avatun esimerkin ylös niin, että kaikki lapset voivat nähdä sen.
Mietitään yhdessä, mitkä esimerkeistä ovat mainoksia ja miksi ovat tai eivät. Keskustelua voi jatkaa lyhyesti jokaisen esimerkin kohdalla. Lapset saavat vapaasti perustella asiat omalla tavallaan. Lasten mielestä esimerkiksi taideteos ei näytä mainokselta koska se on maalattu tai piirretty, kun taas lehden kansikuvaa monet voivat luulla mainokseksi, koska siinä on kuva ja tekstiä.
YouTube-videon kohdalla keskustellaan mainonnan rajoista ja lapset saattavatkin julistaa kuvan videosta mainokseksi. Kun mainonnan ja muun mediasisällön raja on häilyvä, eivät aikuisetkaan aina osaa sanoa onko kyseessä mainos.
Etsivät tulkitsevat mainoksia (30 min)
Aikaisemmassa tehtävässä käytettiin esimerkkinä Aikakausmedian vadelmajäätelön mainoksta. Mainos avataan uudestaan ruudulle näkyviin ja sitä tarkastellaan nyt värien kautta.
Kysymykset: Mitä värejä mainoksessa on käytetty?
Lapset vastaavat yleensä mainoksessa käytettyjen värien mukaan esimerkiksi vihreä tai pinkki. Materiaaleista voi poimia tietoa eri väreistä ja selostaa, kuinka esimerkiksi vihreän makumielikuva mainoksessa on raikas, tuore ja terveellinen.
Kysymys: Mitä mainostaisitte vihreällä?
Yleensä lapset mainostavat vihreällä esimerkiksi puita ja ruohikkoa.
Kysymys: Millä muilla väreillä voisi mainostaa? Mitä mainostaisitte esimerkiksi valkoisella?
Lapset miettivät mielellään eri värejä ja niiden makumielikuvia. Valkoisella lapset mainostaisivat esimerkiksi maitoa, sinisellä vettä ja keltaisella aurinkoa.
Mainonnan makumielikuvista saa herkullista keskustelua aikaiseksi ja lapsista on yleensä hauskaa miettiä, mitä milläkin värillä mainostettaisiin.
Lasten kanssa on myös hyvä miettiä miten värisokeus voi vaikuttaa värien tulkintaan mainoksissa. Esimerkkinä voidaan pohtia yleisintä puna-vihervärisokeutta kuvan avulla (Ks. Liite). Opettaja voi kertoa miten mainoksessa voi erottaa mainostettava tuote muuten kuin väreillä (esimerkiksi tuotteiden sijoittelu ja kokoerot).
Värikeskustelua voi jatkaa niin kauan kuin lapset jaksavat esittää uusia ajatuksia ja ideoita. Värien jälkeen käsitellään mainosten mielikuvia. Aikakausmedian Totta kai -oppimateriaalista käytetään mainoksia, joissa on lehmiä ja maitoa sekä mies mehulasin äärellä omenapuun alla. Lapsille kerrotaan, miten värien lisäksi mainoksissa hyödynnetään mielikuvia.
Luomumaitomainoksessa lehmät seisovat laitumella tyytyväisinä ja maitopurkit mainoksen alareunassa tuntuvat täyttyneen maidosta kuin itsestään.
Kysymys: Mitä maidolle tapahtuu, kun se on lypsetty lehmästä?
Lasten kanssa kerrataan maidontuotannon kaarta. Maito lypsetään lypsykoneilla lehmän utareista. Sen jälkeen maito kulkee putkia pitkin maitotankkiin, josta maitoauto hakee sen meijeriin. Meijerissä maitoa käsitellään ja sen jälkeen maito päätyy purkkeihin. Lapsille maidon kiertokulku on kiehtova tarina. Lopuksi voi todeta, että kuvassa oleva mielikuva on toisenlainen kuin maidon todellinen tuotanto.
Seuraavaksi materiaalista tarkastellaan omenamehua juovan miehen kuvaa.
Kysymys: Miten omenamehua tehdään? Putoavatko omenat suoraan puusta purkkiin?
Lapset osaavat vastata, ettei niin ole, vaan omenat kerätään ja ne puristetaan ennen purkittamista. Osa lapsista tietää myös, että mehuihin lisätään yleensä vettä. Tuotteen kiertokulun miettiminen saa lapset miettimään, miten monimutkaisia prosesseja mielikuvien takana on. Maidon tuotantoon ja mehun tekemiseen kuuluu erilaisia työvaiheita, joita mainoksissa ei näy.
Tässä vaiheessa mainosetsivien älynystyrät ovat työskennelleet niin paljon, että on aika lepuuttaa niitä välijumpalla. YouTubessa on hauskoja jumppavideoita ja yksi niistä on Selkäkanavan taukojumppa. Kissan jumppa on hauska taukoliikunta pienille. Jumpan voi katsoa joko tietokoneelta tai tabletilta.
Pienet mainostoimistot ja suunnittelijat (30 min)
Taukojumpan jälkeen siirrytään luokkaan tai tilaan, jossa osallistujat ohjataan pieniin 2–4 hengen ryhmiin, jotka toimivat mainostoimistoina.
Mainostoimistot saavat oman maskottinsa esimerkiksi käsinuken, pehmolelun tai muun, josta toimistolle keksitään nimi.
Kysymykset: Mitä mainostoimistoissa tehdään? Mitä haluaisitte itse mainostaa?
Sen sijaan, että kysymyksen vastauksista keskusteltaisiin, pyydetään lapsia piirtämään omat ehdotuksensa paperille. Mainostoimiston jäsenet piirtävät A3-kokoiselle paperille asioita, joita he haluaisivat mainostaa. Tarvittaessa ehdotukset voi myös leikata lehdistä tai internetistä ’Leikkaa ja luonnostele’ työkalun avulla tai kirjoittaa piirtämisen sijasta.
Jokainen osallistuja tuottaa paperin kulmaan ehdotuksensa ja halutessaan voi auttaa ryhmäläisiään heidän tuotoksissaan. Ehdotuksia tulee niin monta kuin mainostoimistolla on osallistujia. Kun kaikki mainostoimistot ovat saaneet suunnitelmansa valmiiksi, tulevat he kertomaan siitä yhdessä.
Mainostoimistojen ehdotukset laitetaan esille ja kaikki saavat esitellä oman ideansa lyhyesti. Tarvittaessa muut ryhmän jäsenet voivat auttaa ideoiden esittelyssä. Mainostoimistot palkitaan taputuksilla ja esittelyjen jälkeen mainostoimistojen ehdotuksista arvotaan yksi laittamalla maskotit hattuun ja nostamalla sieltä voittaja. Kyse ei ole kilpailusta, vaan arpa ratkaisee myös mainostoimiston sisällä, kenen ehdotusta työstetään eteenpäin. Voittaneella mainostoimistolla on 2–4 ehdotusta A3-paperin nurkissa. Jokaiselle ehdotukselle valitaan uudestaan oma maskotti ja ne laitetaan hattuun. Hatusta arvottu ehdotus valitaan varsinaiseksi mainostettavaksi asiaksi.
Lapsille jaetaan A4-paperit kaikille. Seuraavaksi jokainen piirtää valitusta aiheesta oman versionsa. Kun oma ehdotus on valmiina, voi lapsi tulla kertomaan sen ohjaajalle, joka äänittää tarinan puhelimensa sanelimella tai muulla ääntä taltioivalla laitteella.
Mainoskäsikirjoituksen sadutus
Yksi työpajan ohjaajista siirtyy tilaan, joka on rauhallinen ja siellä on mahdollisuus äänittää lapsen oma tarina liittyen hänen piirtämäänsä kuvaan. Lapsen muodostavat jonon ryhmätilassa sitä mukaa, kun he ovat valmiina ja tulevat yksitellen kertomaan omasta teoksestaan ja ajatuksestaan. Ohjaaja ottaa ensin valokuvan lapsen piirtämästä kuvasta ja laittaa sitten sanelimen valmiiksi äänittämään.
Kysymykset: Sanotko aluksi oman nimesi. Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä sitten tapahtuu? Mitä kuvassa mainostetaan? Mainostaako sitä joku?
Yleensä lapset kertovat lyhyesti mikä heidän ajatuksensa on siitä mitä kuvassa tapahtuu. Yleensä seuraava lapsi täydentää tarinaa jostakin muusta kohdasta omalla tarinallaan.
Äänitetty tarina on kestoltaan noin 20-30 sekuntia. Tarina tallennetaan lapsen omalla nimellä ja siirretään pilvipalveluun, esimerkiksi Drive-kansioon talteen. Kaikki lapset kertovat oman tarinansa ja tuovat piirroksen kuvattavaksi.
Kun koko ryhmän tarinat ovat tallessa, kootaan osallistujat vielä kerran yhteen. Heille kerrotaan, että seuraavaksi kaikkien ideoista koostetaan yhteinen lyhyt mainoskäsikirjoitus, tarina, joka luetaan heille, kun se on valmis. Tarinaa voi vielä silloinkin muokata ja siihen voi tehdä ehdotuksia. Ennen työpajan lopetusta päätetään vielä kuka tarinassa mainostaa. Ehdokkaat kerätään kerrotuista tarinoista. Kun mainostaja on päätetty, tiedämme kuka tarinassa on pääosassa ja voimme kertoa tarinan hänen näkökulmastaan.
Käsikirjoitus
Lasten yhteisistä tarinoista koostetaan käsikirjoitus yhdistelemällä heidän kertomiaan asioita, hahmoja, säätiloja, juonellisia käänteitä ja ideoita siten, että käsikirjoituksesta tulee noin vajaan sivun mittainen kokonaisuus. Asiat yritetään kuvata mahdollisimman paljon toiminnan kautta.
Kun käsikirjoitus on valmis, se luetaan lapsille. Lapset voivat vielä muuttaa asioita tai korjata kohtia, jotka heidän mielestään eivät sovi tarinaan. Kun käsikirjoitus on valmis, voidaan ryhmässä miettiä myös sen toteuttamista esimerkiksi animaationa.
Tekstiä on päivittänyt Johannes Repo vuonna 2023.
Avainsanat
Katso myös
Tuntisuunnitelma
Mediakuplat, algoritmit ja mainonta
Miten meitä ohjaillaan digitaalisessa mediassa? Tämä materiaali tarjoaa keinoja algoritmien ja digitaalisten mediakuplien käsittelyyn.
Tuntisuunnitelma
Tutkimusretki aikakauslehteen
Aikakauslehtiä tutkimalla pienikin lapsi oppii ymmärtämään mediaympäristön visuaalisuutta. Tehtävät soveltuvat alle 8-vuotiaille.
Tuntisuunnitelma
Meidän mainokset
Meidän mainokset -työpaja tarjoaa mediakasvatuksellisia keinoja mainonnan tunnistettavuuteen ja opettaa ymmärtämään mainonnan kohdentamisen logiikkaa.