Pelinkehitys nähdään ilmiön voimakkuudesta huolimatta yhä pelkkänä ammattimaisena professiona, todellisuudessa pelinkehityksessä on paljon osa-alueita, joiden osaamisesta kaikki voivat hyötyä ja samalla oppia pelejä tekemällä monia uusia arvokkaita taitoja. Näiden taitojen avulla pelaamisesta voi tulla kognitiivisesti kehittävämpää. Pelinkehityksen laajempana yläkäsitteenä digitalisaatio nähdään jo tärkeydeltään rinnakkaisena työelämätaitona luku- ja laskutaidon rinnalla. Mitä me kaikki voimme oppia pelien ja niiden kehittämisen avulla?
Ensin tarvitsemme määritelmän pelille ja pelinkehitykselle. Peli on monimutkainen kokoelma toisistaan riippuvaisia muuttujia, yhden pelissä helposti toteutettavan toiminnon takana on usein runsaasti muuttujia, jotka toimivat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kun pelinsuunnittelija lisää peliin mielenkiintoisen poimittavan esineen, hän joutuu miettimään, mitä toimintoja esine aktivoi, miten esineen poimiminen näkyy hahmossa, millainen grafiikka sopii peliin jne. Pelinsuunnittelijan päätösten jälkeen pelitiimin muut jäsenet ryhtyvät hommiin, peliohjelmoija tekee koodin, graafikko suunnittelee esineen, äänisuunnittelija tekee äänen, kenttäsuunnittelija sijoittaa esineen ja testaajat antavat mielipiteensä esineen toimivuudesta. Monimutkaisen muuttujakokoelman luominen vaatii taustalle monipuolista osaamista. Tämä tekee pelinkehityksestä tulevaisuuden taidon, ei aihesisällön takia, vaan niiden monipuolisten taitojen takia, jotka harjoittuvat mielenkiintoisella tavalla pelinkehityksen aikana. Myös pelaaminen itsessään voi kehittää monipuolisesti erilaisia taitoja ja peleistä tuttujen elementtien tuominen pelillistämisen avulla osaksi muita ohjelmia tai toimintoja tekee näistä motivoivampia ja mielenkiintoisempia.
Mikä on mielenkiintoisin ja koukuttavin peli, jota olet pelannut? Mitkä asiat tässä pelissä saivat sinut flow-tilaan, imeytymään pelin maailmaan ja aiheuttamaan sinun kehossasi erilaisia tunnereaktioita? Miten tälle pelille voisi kehittää jatko-osan näitä elementtejä korostaen ja samalla tuoden yhden uuden sisältöelementin peliin? Tätä kysymystä pohtiessa käynnistyy vaativa kognitiivinen prosessi, pelin mielenkiintoiset elementit tulee osata nimetä ja siirtää uuteen kontekstiin sekä yhdistää ne uuteen elementtiin. Kysymykseen vastaaminen vaatii myös omien tunteiden ja flow-tilan elementtien analysointia. Prosessin edetessä ja muuttuessa monimutkaisemmaksi, joudumme vastaamaan omaan pystyvyyteemme liittyviin kysymyksiin: “Pystynkö minä tähän, osaanko kehittää minulle vierasta osa-aluetta?”. Tehtävän onnistuessa myöntävä vastaus nousee esiin ja minäpystyvyys vahvistuu.
Pelinkehitys pienenä harjoituksena tai laajempana toteutuksena kehittää ennen kaikkea kognitiivisia taitoja, ryhmätyötaitoja sekä minäpystyvyyttä. Pelin koukuttavuuden ja flow-tilan analysointi avaa kokonaan uuden ulottuvuuden myös pelaamisella ja sille, miten pelaaminen pelaajaa kehittää. Pelinkehitykseen tutustumisen jälkeen kaikki pelit näyttäytyvät erilaisilta ja enemmän yksilön ominaisuuksia parantavilta. Pelinteko tarjoaa erilaisille ihmisille mielenkiintoisen tavan kehittää itseään sekä syventyä itseään kiinnostavaan aihepiiriin, on se sitten suunnitteluun, ohjelmointiin, grafiikkaan, musiikkiin tai pelin sisältöön liittyvä. Mitä haluat oppia seuraavaksi kysymyksen voikin jatkossa kysyä muodossa: “Millaisen pelin kehität seuraavaksi?”
Jukka Lehtoranta (KM, FM), projektitutkija (Jyväskylän yliopisto), kouluttaja (Innokas-verkosto)
Avainsanat
Katso myös
Tuntisuunnitelma
Voiko kirja olla kuin peli?
Tarinamuotoista kulttuuria kulutetaan jatkuvasti enemmän monialustaisesti. Samat tarinat löytävät siis tiensä kirjoista esimerkiksi elokuviin, digitaalisiin peleihin, lautapeleihin, musiikkiin ja sosiaalisen median sisältöihin. Tässä työpajassa alakoulun vanhimmat oppilaat pääsevät tutkimaan kirjojen ja digitaalisten pelien yhteyksiä pelillistämisen keinoin.
Oivallus-seminaari 6.10.2021
Oivallus-seminaari 6.10.2021, save the date!
Metkan vuosittainen mediakasvatusseminaari järjestetään jälleen lokakuussa, keskustakirjasto Oodissa sekä striimattuna netissä. Teemana vuonna 2021 on Tulevaisuuden lukutaidot – yhdessä ymmärrystä etsimässä. Ohjelma julkaistaan kevään aikana.
Opetusvideo
Tuumasta toimeen! -ohjevideot
Videosarjassa keskitytään käyttämään laitteita, joita kotoa todennäköisimmin jo löytyy (kännykkä/tabletti), ja videoeditointiohjelmistoista esitellään ilmaisia iOS-…
Metkan dialogikortit
Metkan dialogikorttien avulla lapset pystyvät itse sanallistamaan kokemuksiaan ja mielipiteitään mediakulttuurissa. Korttien avulla aikuiset ja…
Tuntisuunnitelma
Mediataitoviikko 2021: Etäopiskelumateriaalit
Mainonnan lukutaito Mainonnan lukutaito -tehtäväkokonaisuus valottaa lapsille mainosmaailman logiikkaa. Tehtäväkokonaisuudessa pohditaan mitä mainonta oikeastaan on…
Tuntisuunnitelma
Kännykkäpäiväkirja
Kännykkäpäiväkirja on 10-12-vuotiaille tarkoitettu työpaja, jossa seurataan omaa kännykän käyttöä kahden päivän ajan. Seuranta-ajan pohjalta…
Kerro, kerro kuvastin!
Sähköposti * Etunimi Sukunimi
Tuntisuunnitelma
Sometiaisen videopaja
Sometiaisen videopajassa suunnitellaan ja kuvataan oma video kuvitteellisista mediankäyttöön liittyvistä tilanteista. Työpajan kohderyhmänä ovat 13-15-vuotiaat.…
Metka Centre for Media Education
Media and information literacy are critical skills in today’s society. In the 1950s people in…
Tuntisuunnitelma
Sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä
Työpajassa osallistujat pääsevät tutustumaan vaikuttamiseen sosiaalisen median kautta. Vaikuttamista harjoitellaan suunnittelemalla oma sosiaalisen median kampanja…
Materiaalit
Metkan oppimateriaalit tarjoavat ideoita ja vinkkejä käytännön mediakasvatustyöhön.