On videoita ja on vaikuttavia videoita. Näiden vinkkien avulla johdatat lapset ja nuoret tekemään vaikuttavia videoita ja käsittelemään videoissaan heille tärkeitä aiheita.
Monesti videoiden ja elokuvien tekeminen lasten ja nuorten kanssa on paitsi palkitsevaa, myös aikamoista kaaosta. Punaposkiset elokuvantekijät juoksentelevat ympäri koulua ja viskovat roolivaatteita. Nuottitelineelle asetettu kännykkäkamera heiluu uhkaavasti, ja lopuksi kaikkien vaatteet sotkeutuvat tekovereen tai ketsuppiin.
Kaaos ei kuitenkaan tarkoita sitä, että videoprojekti epäonnistuisi. Monesti kaaoksen kautta syntyy mahtavia taideteoksia, uskaliaita kokeiluja ja jopa yllättävän hiottuja kokonaisuuksia.
Tässä kolmen kohdan vinkkilista valmistautumiseen:
1. Etsikää tietoa rauhassa
Vaikuttavan videon alkusysäys on aina halu sanoa jotain itselle merkittävää. Tavallisimmin halu vaikuttaa saa alkunsa epäoikeuden tunteesta tai vahvasta mielipiteestä. Huomaammeko kenties ympärillämme epäkohdan, jonka haluaisimme muuttaa? Tai olemmeko jostain asiasta eri mieltä kuin enemmistö?
Jotta opimme huomaamaan epäkohtia ja muodostamaan mielipiteitä, tarvitsemme monipuolista tietoa asioista. Emme ulkoa opettelua, vaan konkreettista tietoa asioista, jotka ovat meille tärkeitä. Löytääksemme tietoa itsenäisesti, tarvitsemme monipuolisia tiedonhaun taitoja.
Lasten ja nuorten on tutkitusti vaikea erottaa toisistaan esim. journalistisia juttuja, mainoksia tai vaikkapa yhdistysten viestintäsisältöjä. Ja toisaalta taas lapset ja nuoret lukevat esimerkiksi internetin sisältöjä kriittisemmin ryhmässä kuin yksin.
Anna oppilaillesi aikaa tutkia heitä kiinnostavia asioita mahdollisimman monipuolisesti. Tehkää havaintoja lähiympäristössänne. Haastatelkaa asiantuntijoita ja toisianne. Tutkikaa tietokirjoja. Tonkikaa internetiä ja keskustelkaa siitä, minkälainen tieto teitä kiinnostaa. Entä mistä tiedätte, että löytämänne tieto on luotettavaa? Miten ihmisen tausta vaikuttaa luotettavien lähteiden arviointiin?
Lue lisää
- Luotettavan tiedon metsästäjät: http://www.mediataitokoulu.fi/luotettavantiedonmetsastajat.pdf
- Voiko mediaan luottaa?: https://mediametka.fi/oppimateriaali/voiko-mediaan-luottaa/
- Sisältösekaannus: https://sisaltosekaannus.fi/sisaltosekaannuksen-selviytymisopas/mietittavaa-mediakasvattajille/
- Faktabaaarin Informaatiolukutaito-opas: https://kivinen.files.wordpress.com/2020/04/informaatiolukutaito-opas-faktabaariedu.pdf
2. Käsikirjoittakaa, eli suunnitelkaa
Elokuvan käsikirjoitus on työkalu, joka palvelee koko elokuvatyöryhmää. Se sisältää repliikit näyttelijöille ja piirtää elokuvan maailman näkyväksi kuvaajalle, lavastajille ja puvustajille. Se muodostaa kokonaisuuden, kertoo tarinan ja ohjeistaa jopa elokuvan äänisuunnittelijaa.
Lasten ja nuorten videoprojekteissa käsikirjoitusvaihe usein unohtuu tai sitten se ohitetaan mahdollisimman nopeasti. Monimutkaisen käsikirjoituksen tekeminen voi tuntua lapsista ja nuorista turhauttavalta. He haluaisivat heti kuvaamaan!
Käsikirjoituksen sijaan lasten videoprojektien yhteydessä voisikin monesti olla hyvä puhua suunnitelmasta. Siitä, että sovitaan, mitä videossa tapahtuu miten asia kerrotaan. Suunnitteluvaiheessa on hyvä kirjata esiin tärkeimmät asiat, joita videossa halutaan kertoa. Ja tietysti täytyy miettiä myös työryhmän kokoonpano: kuka on kuvaaja ja kuka näyttelijä, jne.
Ulkomuodoltaan lasten ja nuorten videoprojektin suunnitelma tai käsikirjoitus voi olla melkein minkälainen tahansa. Se voi olla kuvakäsikirjoitus, sarjakuva tai vaikkapa sarja erilaisia listoja. Tärkeää onkin miettiä, minkälainen suunnitelma palvelee juuri teidän työryhmäänne parhaiten.
Videoprojektin käsikirjoitusvaihe on tärkeä myös videon vaikuttavuuden näkökulmasta. Käsikirjoitusvaiheessa on hyvä pohtia laajemminkin erilaisia vaikuttamiseen liittyviä valintoja: Kenen ääni valmiissa videossa kuuluu? Keiden äänet eivät tavallisesti kuuluu esim. yhteiskunnallisessa keskustelussa. Entä miten tavat hahmottaa kerronnallisia rakenteita muuttuvat mediakulttuurin mukana? Minkälaiset kerronnalliset rakenteet vaikuttavat sinun elämääsi? Minkälaisia kerronnallisia konventioita eri oppiaineisiin liittyy?
Lasten ja nuorten on hyvä pysähtyä tarkastelemaan omaa mediakulttuuriaan ja mediankäytön tapojaan ja harjoittelemaan niihin liittyviä konventioita. Kun lapset ja nuoret saavat käyttää itselleen ominaisia tapoja kertoa, tehtävä tuntuu heistä helpommalta, he aktivoituvat ja oppiminen tehostuu.
Lue lisää
- Galaxin käsikirjoituskoulu: https://yle.fi/aihe/kasikirjoituskoulu
- Tietoa YouTube-kerronnasta: http://tubettaa.aikakausmedia.fi/
- Käsikirjoittamiseen liittyviä käsitteitä: http://oppimateriaali.wikidot.com/kaesitteet
- Okko Shoots Footage: https://www.youtube.com/playlist?list=PLFpiPj6xNxbfPXZsVpW3nMMqY2UeYWmbp
- Varo kertomusta! -podcast: https://areena.yle.fi/audio/1-50611872
3. Puhukaa siitä, mitä vaikuttaminen on
Lapsilla ja nuorilla, jotka elävät lapsuuttaan tässä ajassa, on tutkitusti enemmän ”maailmantuskaa” kuin aiemmilla sukupolvilla. Esimerkiksi ilmastonmuutos pohdituttaa ja ahdistaa monia lapsia ja nuoria. Ahdistuksen vastapainoksi tarvitaan toivoa ja kokemuksia siitä, että asioihin on mahdollista vaikuttaa.
Vaikuttavan videon tekeminen ja esittäminen on vain yksi vaikuttamisen tapa. Parhaimmillaan videoharjoitus voi kuitenkin sysätä lapset ja nuoret pohtimaan erilaisia vaikuttamisen tapoja ja osallisuutta. Miten voi löytää itselle sopivan tavan vaikuttaa?
Lapset ja nuoret voivat myös tukea toisten mahdollisuuksia vaikuttaa huomioimalla toistensa mielipiteet ja kutsumalla kaikki mukaan yhteiseen tekemiseen ja keskusteluihin. Osallisuus tarkoittaa mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja yhteisesti rakennetusta hyvinvoinnista osalliseksi pääsemistä. Osallisuuden kautta kaikkien vaikuttamismahdollisuudet paranevat.
Toisaalta vaikuttamisesta puhuttaessa on hyvä muistaa mediavaikuttamisen keinot ja se, että ympäröivä mediakulttuuri vaikuttaa asenteisiimme jatkuvasti. Oman videoprojektin yhteydessä on hyvä pohtia, minkälaisia vaikuttamisen keinoja esim. lempi tubettajiemme videot hyödyntävät.
Mediavaikuttamisen keinot:
- voimakkaiden tunteiden herättäminen
- tiedon vääristely ja yksinkertaistaminen
- vastaaminen kohdeyleisön tarpeisiin ja arvoihin
- vastustajia kohtaan hyökkääminen
Lue lisää
- Miten meihin vaikutetaan? -oppimateriaali: https://mediakasvatus.fi/materiaali/miten-meihin-vaikutetaan/
- Toivoa ja toimintaa -materiaalit: https://toivoajatoimintaa.fi/
- Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille: https://maailma2030.fi/miten-mina-voin-vaikuttaa/
- Gutsy Go / Nuorten rauhantekoja: https://gutsygo.fi/deed/koksa-go-diy/
- Nuoret estradille -oppimateriaalit: https://www.aikakausmedia.fi/mediakasvatus/oppimateriaalit/nuoret-estradille-oppimateriaalit-nuorisotyoehoen/
Maija Puska, YTM, medianomi, mediakasvatuksen asiantuntija
Seuraavassa osassa 4 Mervi Maatela tutustuttaa YouTube videoihin oppimisvälineenä