JournalismiValokuvat
Keskusteleva tehtäväToiminnallinen tehtävä
0–3-vuotiaat4–6-vuotiaat
AjatteluItsestä huolehtiminenMonilukutaito
Äidinkieli ja kirjallisuusKuvataide
AskarteluvälineetInternetTablet

Mainosetsivät

Mainosetsivät on mainonnan lukutaidon oppimateriaali varhais-, esi- ja alkuopetukseen. Materiaali esittelee työpajamallin, joka on käytännöllinen työkalu 4–8-vuotiaiden mediakasvatukseen.

Mainosetsivät-työpaja haastaa lapset pohtimaan, mikä on mainos, missä mainoksia näkee tai kuulee sekä minkälaisia värejä, mielikuvia ja muita keinoja mainonta käyttää. Työpajassa tunnistetaan digitaalisia mainoksia, tulkitaan mainonnan keinoja ja suunnitellaan itse omia mainoksia niistä asioista, joista lapset haluavat tavoitteellisesti tiedottaa.

Mainosetsivät-työpaja jakaantuu neljään osaan: tunnistamiseen, tulkitsemiseen, suunnitteluun ja ideoiden tallentamiseen. Voit toteuttaa työpajan sellaisenaan päiväkodissa tai koulussa, tai soveltaa sitä tilanteen mukaan.

Mainosetsivät-oppimateriaali julkaistiin vuonna 2016. Sen suunnitteli Karoliina Leisti.

Työpajan mediakasvatukselliset tavoitteet

  • Mainoksen erottaminen muusta mediasisällöstä
  • Mediasisällöistä keskusteleminen vuorovaikutustilanteessa
  • Mainoksen tavoitteellisuuden tiedostaminen leikin kautta
  • Median ymmärtäminen oman tekemisen kautta

Työpajan tarvikkeet

  • Tablet-laitteita
  • Digitaaliset esimerkit
  • Tila työpajaa varten
  • Piirustuspaperia ja värikyniä
  • Internet-yhteys

Työpajan kesto

  • 120 min

Työtavat

  • Keskustelu
  • Tulkinta
  • Analyysi

Etsivät tunnistavat mainoksen (30 min)

Työpajan ensimmäinen osa auttaa lasta tunnistamaan mainoksen ja erottamaan sen muusta mediasisällöstä. Aluksi lapsille kerrotaan Mainosetsivien kokonaisuudesta, johon he ovat osallistumassa. Työpajan voi aloittaa omasta ryhmätilasta tai luokasta.

Mainosetsivien ensimmäisessä työpajassa tarkoituksena tutustutaan mainoksiin, mietitään, mitä ne ovat ja kirjoitetaan yhdessä oma mainos.

Kysymykset: Oletteko nähneet / kuulleet mainoksia? Missä? Mistä tunnistaa mainoksen?

Yleensä lapset ovat nähneet mainoksia televisiossa, YouTubessa ja bussipysäkeillä.

Seuraavaksi virittäydytään työpajan etsiväleikkiin leikkaamalla pahvista oma mainoksia paljastava suurennuslasi tai muodostamalla sellainen käsistä. Sitten siirrytään päiväkodin tai koulun saliin.

Saliin on avattu valmiiksi tablettitietokoneille neljä esimerkkiä digitaalisesta mediasisällöstä. Mediakasvatuskeskus Metkan pajoissa on käytetty:

  1. Luonto-Liiton Sieppo-lehden kansikuvaa
  2. Kirkko & kaupunki -lehden kansikuvaa
  3. Vadelmajäätelömainosta Aikakausmedian Totta kai -oppimateriaalista
  4. Kuvakaappausta YouTube-videosta, jossa avataan kymmeniä Knder-munia

Esimerkkien määrä ja sisältö voivat vaihdella. Oheiset esimerkit on valittu sen takia, että ne värien, muotojen ja sisällön puolesta ovat monitulkintaisia. Esimerkkien joukkoon on piilotettu ainoastaan yksi mainos.

Päiväkodin tai koulun salissa lapset kiertävät eri tableteilla tutkien kuvaa oman mainosetsivän suurennuslasin kautta. Kiertely tapahtuu omassa tahdissa, etsiskelyn hengessä ja sen kesto on noin 10 minuuttia. Kun lapset ovat mielestään saanet katsella kuvia tarpeeksi, keräännytään ohjaajien kanssa lattialle piiriin istumaan.

Lapsille kerrotaan, että seuraavaksi esimerkit käydään läpi ja mietitään, mikä niistä on mainos ja mikä ei. Ohjaaja nostaa yhden tablettitietokoneelle avatun esimerkin ylös niin, että kaikki lapset voivat nähdä sen.

Mietitään yhdessä, mitkä esimerkeistä ovat mainoksia ja miksi kyllä tai ei. Keskustelua voi jatkaa lyhyesti jokaisen esimerkin kohdalla. Lapset saavat vapaasti perustella asiat omalla tavallaan. Lasten mielestä esimerkiksi Sieppo-lehden kansi ei ole mainos, koska se on maalattu tai piirretty, Kirkko & kaupunki -lehden kansikuvaa monet luulevat mainokseksi, koska siinä on kuva ja tekstiä.

YouTube-videon kohdalla keskustellaan mainonnan rajoista ja yleensä lapset julistavat Kinder-munien videon mainokseksi. Kun mainonnan ja muun mediasisällön raja on häilyvä, eivät aikuisetkaan aina osaa sanoa onko kyseessä mainos.

Etsivät tulkitsevat mainoksia (30 min)

Lapset ovat tunnistaneet Aikakausmedian materiaaleista vadelmajäätelön mainoksen. Mainos avataan uudestaan ruudulle näkyviin ja sitä tarkastellaan nyt värien kautta.

Kysymykset: Mitä värejä mainoksessa on käytetty?

Lapset vastaavat yleensä mainoksessa käytettyjen värien mukaan esimerkiksi vihreä tai pinkki. Materiaaleista voi poimia tietoa eri väreistä ja selostaa, kuinka esimerkiksi vihreän makumielikuva mainoksessa on raikas, tuore ja terveellinen.

Kysymys: Mitä mainostaisitte vihreällä?

Yleensä lapset mainostavat vihreällä esimerkiksi puita ja ruohikkoa.

Kysymys: Millä muilla väreillä voisi mainostaa? Mitä mainostaisitte esimerkiksi valkoisella?

Lapset miettivät mielellään eri värejä ja niiden makumielikuvia. Valkoisella lapset mainostaisivat esimerkiksi maitoa, sinisellä vettä ja keltaisella aurinkoa.

Mainonnan makumielikuvista saa herkullista keskustelua aikaiseksi ja lapsista on yleensä hauskaa miettiä, mitä milläkin värillä mainostettaisiin.

Värikeskustelua voi jatkaa niin kauan kuin lapset jaksavat esittää uusia ajatuksia ja ideoita. Värien jälkeen käsitellään mainosten mielikuvia. Aikakausmedian Totta kai -oppimateriaalista käytetään mainoksia, joissa on lehmiä ja maitoa sekä mies mehulasin äärellä omenapuun alla. Lapsille kerrotaan, miten värien lisäksi mainoksissa hyödynnetään mielikuvia.

Luomumaitomainoksessa lehmät seisovat laitumella tyytyväisinä ja maitopurkit mainoksen ala-reunassa tuntuvat täyttyneen maidosta kuin itsestään.

Kysymys: Mitä maidolle tapahtuu, kun se on lypsetty lehmästä?

Lasten kanssa kerrataan maidontuotannon kaarta. Maito lypsetään lypsykoneilla lehmän utareista. Sen jälkeen maito kulkee putkia pitkin maitotankkiin, josta maitoauto hakee sen meijeriin. Meijerissä maitoa käsitellään ja sen jälkeen maito päätyy purkkeihin. Lapsille maidon kiertokulku on kiehtova tarina. Lopuksi voi todeta, että kuvassa oleva mielikuva on toisenlainen kuin maidon todellinen tuotanto.

Seuraavaksi materiaalista tarkastellaan omenamehua juovan miehen kuvaa.

Kysymys: Miten omenamehua tehdään? Putoavatko omenat suoraan puusta purkkiin?

Lapset osaavat vastata, ettei niin ole, vaan omenat kerätään ja ne puristetaan ennen purkittamista. Osa lapsista tietää myös, että mehuihin lisätään yleensä vettä. Tuotteen kiertokulun miettiminen saa lapset miettimään, miten monimutkaisia prosesseja mielikuvien takana on. Maidon tuotantoon ja mehun tekemiseen kuuluu erilaisia työvaiheita, joita mainoksissa ei näy.

Tässä vaiheessa mainosetsivien älynystyrät ovat työskennelleet niin paljon, että on aika lepuuttaa niitä välijumpalla. YouTubessa on hauskoja jumppavideoita ja yksi niistä on Selkäkanavan taukojumppa. Kissan jumppa on hauska taukoliikunta pienille. Jumpan voi katsoa joko tietokoneelta tai tablettitietokoneelta.

Pienet mainostoimistot ja suunnittelijat (30 min)

Taukojumpan jälkeen siirrytään luokkaan tai tilaan, jossa osallistujat ohjataan pieniin 2–4 hengen ryhmiin, jotka toimivat mainostoimistoina.

Mainostoimistot saavat oman maskottinsa esimerkiksi käsinuken, pehmolelun tai muun, josta toimistolle keksitään nimi.

Kysymykset: Mitä mainostoimistoissa tehdään? Mitä haluaisitte itse mainostaa?

Sen sijaan, että kysymyksen vastauksista keskusteltaisiin, pyydetään lapsia piirtämään omat ehdotuksensa paperille. Mainostoimiston jäsenet piirtävät A3-kokoiselle paperille asioita, joita he haluaisivat mainostaa.

Jokainen osallistuja piirtää paperin kulmaan ehdotuksensa. Ehdotuksia tulee niin monta kuin mainostoimistolla on osallistujia. Kun kaikki mainostoimistot ovat saaneet suunnitelmansa valmiiksi, tulevat he kertomaan siitä yhdessä.

Mainostoimistojen ehdotukset laitetaan esille ja kaikki saavat esitellä oman ideansa lyhyesti. Mainostoimistot palkitaan taputuksilla ja esittelyjen jälkeen mainostoimistojen ehdotuksista arvotaan yksi laittamalla maskotit hattuun ja nostamalla sieltä voittaja. Kyse ei ole kilpailusta, vaan arpa ratkaisee myös mainostoimiston sisällä kenen ehdotusta työstetään eteenpäin. Voittaneella mainostoimistolla on 2–4 ehdotusta A3-paperin nurkissa. Jokaiselle ehdotukselle valitaan uudestaan oma maskotti ja ne laitetaan hattuun. Hatusta arvottu ehdotus valitaan varsinaiseksi mainostettavaksi asiaksi.

Lapsille jaetaan A4-paperit kaikille. Seuraavaksi jokainen piirtää valitusta aiheesta oman versionsa. Kun oma ehdotus on valmiina, voi lapsi tulla kertomaan sen ohjaajalle, joka äänittää tarinan puhelimensa sanelimella tai muulla ääntä taltioivalla laitteella.

Mainoskäsikirjoituksen sadutus

Yksi työpajan ohjaajista siirtyy tilaan, joka on rauhallinen ja siellä on mahdollisuus äänittää lapsen oma tarina liittyen hänen piirtämäänsä kuvaan. Lapsen muodostavat jonon ryhmätilassa sitä mukaa, kun he ovat valmiina ja tulevat yksitellen kertomaan omasta teoksestaan ja ajatuksestaan. Ohjaaja ottaa ensin valokuvan lapsen piirtämästä kuvasta ja laittaa sitten sanelimen valmiiksi äänittämään.

Kysymykset: Sanotko aluksi oman nimesi. Mitä kuvassa tapahtuu? Mitä sitten tapahtuu? Mitä kuvassa mainostetaan? Mainostaako sitä joku?

Yleensä lapset kertovat lyhyesti mikä heidän ajatuksensa on siitä mitä kuvassa tapahtuu. Yleensä seuraava lapsi täydentää tarinaa jostakin muusta kohdasta omalla tarinallaan.

Äänitetty tarina on kestoltaan noin 20-30 sekuntia. Tarina tallennetaan lapsen omalla nimellä ja siirretään pilvipalveluun, esimerkiksi Drive-kansioon talteen. Kaikki lapset kertovat oman tarinansa ja tuovat piirroksen kuvattavaksi.

Kun koko ryhmän tarinat ovat tallessa, kootaan osallistujat vielä kerran yhteen. Heille kerrotaan, että seuraavaksi kaikkien ideoista koostetaan yhteinen lyhyt mainoskäsikirjoitus, tarina, joka luetaan heille, kun se on valmis. Tarinaa voi vielä silloinkin muokata ja siihen voi tehdä ehdotuksia. Ennen työpajan lopetusta päätetään vielä kuka tarinassa mainostaa. Ehdokkaat kerätään kerrotuista tarinoista. Kun mainostaja on päätetty, tiedämme kuka tarinassa on pääosassa ja voimme kertoa tarinan hänen näkökulmastaan.

Käsikirjoitus

Lasten yhteisistä tarinoista koostetaan käsikirjoitus yhdistelemällä heidän kertomiaan asioita, hahmoja, säätiloja, juonellisia käänteitä ja ideoita siten, että käsikirjoituksesta tulee noin vajaan sivun mittainen kokonaisuus. Asiat yritetään kuvata mahdollisimman paljon toiminnan kautta.

Kun käsikirjoitus on valmis, se luetaan lapsille. Lapset voivat vielä muuttaa asioita tai korjata kohtia, jotka heidän mielestään eivät sovi tarinaan.

Kun käsikirjoitus on valmis, voi ryhmässä miettiä sen toteuttamista esimerkiksi animaationa.

Avainsanat

Kriittinen ajatteluKuluttajaMainonnan lukutaitoMarkkinointiVisuaalisuus

Katso myös

Lastenkirjoissa kuplii nauru

Kirjoitettu ja luettu tarina edustaa tarinankerrontaa pelkistetyimmillään. Kirjan tarina houkuttelee lukijan ajatusleikkiin.