Monilla aloilla mediakasvattajuus on oleellinen osa ihmisen ammatti-identiteettiä. Esimerkiksi opettajat, nuorisotyöntekijät ja kirjastoalan ammattilaiset kohtaavat päivittäin tilanteita, joissa kaivataan mediakasvatusosaamista. Lisäksi jokainen vastuullinen aikuinen saattaa joskus ajautua mediakasvattajan rooliin jopa ihan vahingossa.
Me aikuiset emme kuitenkaan ole mediakasvattajina samanlaisia. Henkilökohtaista mediakasvattajuuttamme rakentavat monet seikat; esimerkiksi kiinnostuksenkohteemme, mediasuhteemme, omat mediankäyttöön liittyvät positiiviset ja negatiiviset kokemuksemme, arvomme sekä luonteemme.
Digitaaliseessa kulttuurissa kasvavien lasten ja nuorten näkökulmasta se, että he kohtaavat monenlaisia mediakasvattajia ja pääsevät nauttimaan erilaisista mediakasvatustilanteista, on rikkaus. Parhaimmillaan mediakasvatus on moniäänistä ja saa lapset ja nuoret haastamaan omaa ajatteluaan ja toimintamallejaan yhä uusista näkökulmista.
Mediakasvatuksen kentällä tulee aina olla tilaa erilaisille tekijöille ja eri ammattialojen edustajille. Esimerkiksi nuorisotyöntekijät pääsevät seuraamaan nuorten vapaa-ajan mediakulttuuria ihan eri näkökulmasta kuin opettajat.
Jokaisen lasten ja nuorten kanssa työskentelevän aikuisen kannattaa toistuvasti pysähtyä pohtimaan omaa mediakasvattajuuttaan ja vahvistaa omia mediataitojaan. Omaa ammatillista mediakasvattajuuttaan voi kehittää erilaisissa täydennyskoulutuksissa. Aina itselle sopivaa täydennyskoulutusta ei kuitenkaan ole tarjolla, ja silloin kannattaa kääntyä erilaisten mediakasvatuksen verkkomateriaalien puoleen.
Metkassa on vuosien 2018–2019 aikana käynnissä OKM:n rahoittama Open oppimispolku, jonka tavoitteena on kehittää medikasvatuksen informaalin täydennyskouluttautumisen toimintamalleja. Hankkeen myötä Metkan sivuilta löytyy jo mediakasvattajan testi, jonka avulla jokainen aikuinen voi tutkia omaa mediakasvattajuuttaan.
Joko sinä testasit, minkälainen mediakasvattaja olet?