Käytännön mediakasvatusta läpi vuosikymmenien
Metka on yli 60 vuoden historiansa aikana näyttänyt ansiokkaasti suuntaa käytännön mediakasvatukselle alkaen tv- ja elokuvakasvatuksesta ja suunnaten kohti tätä päivää lasten ja nuorten osallisuutta tukevaksi, heidän omaa mediakulttuuria esiin nostavaksi sekä aikuisia kouluttavaksi asiantuntijayhteisöksi. Metkamainen matka on ollut huikea, ja nyt on aika jatkaa historian kirjoittamista siitä luvusta, johon edelliset toiminnanjohtajat ovat päässeet.
Metkan ekosysteemi kehittyy
Mediakasvatuksen kehittäminen tulee laajimmin esille Mediametkaa! -kirjasarjassa, josta julkaistiin kymmenes ja viimeinen osa (toim. Maija Puska) Metkan 60-vuotisjuhlavuonna 2018. Monien mediakasvatusta ja medialukutaitoa edistävien hankkeiden ja koulutusten avulla tuemme lasten ja nuorten luovuutta ja osallisuutta, ammattikasvattajien mediapedagogisia valmiuksia sekä kaikkien aikuisten medialukutaitoa. Tapahtumamme Minun elokuvani, Northern Script ja Oivallus-seminaari (ent. Ison Pajan seminaari) ovat osa tämän päivän metkamaista ekosysteemiä, jossa oppimateriaalit ja matalan kynnyksen työpajat nostavat esiin ajankohtaisia mediakentän ilmiöitä ja tulevaisuuden trendejä medialukutaidon oppimisen edellytysten näkökulmasta.
Metka on ennen kaikkea ajassa kiinni oleva asiantuntijayhteisö, joka toteuttaa Suomessa ainoana kokoaikaisesti käytännön mediakasvatusta. Tässä työssä käytämme karttoina Medialukutaito Suomessa -linjauksia yhdessä YK:n ihmisoikeuksien julistuksen ja Kulttuuripolitiikan strategian kanssa. Olemme kanssakulkijana mediakulttuuriin monelle eri-ikäiselle ja mediaan erilailla suhtautuvalle ihmiselle. Seuraavaksi koulutamme OPH:n tukemissa hankkeissa varhaiskasvatuksen ja perusasteen opettajia Uudellamaalla, Ahvenanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Lapissa.
Pedagogian ja mediakulttuurin risteyksessä
Viimeisin mediakasvatuksen ja medialukutaidon edistämisen hanke (OKM 2019) Mediakasvatuksen dialogikortit on ikkuna myös omaan mediakasvatusfilosofiaani tai oikeastaan mediapedagogiikkafilosofiaani. Haluan käyttää sanaa mediapedagogiikka, sillä se kuvaa mielestäni todellisemmin sitä tapaa, jolla Metkassa toimimme. Pedagogiikka on viitekehys, jonka sisällä luomme eettiselle vuorovaikutukselle puitteet ja kohdistamme katseen dialogiin, ja sitä kautta oppimiseen. Olkoon kohderyhmänä lapset, nuoret tai aikuiset – avoin, kunnioittava ja tasa-arvoinen vuorovaikutussuhde on toiminnan alku ja loppu. Kielimuuria tai ei, face-to-face tai online – oppiminen lähtee aina liikkeelle itsestämme ja eteenpäin menevä liike lähtee kuulumisen ja kuulluksi tulemisen tunteesta. Ajatus siitä, että meitä kuunnellaan ja olemme arvokkaita, on mediapedagogiikassa tärkeää, jotta jokaisen oma mediasuhde toimii uuden oppimisen perustana. Kasvatusajattelussa tarvitaan myös toimintaa, joka ehkäisee henkilökohtaisen mediakulttuurin arvottamista, mutta tutkii kriittisesti sisältöjä. Medialukutaito on ihan jokaisen oikeus.
Henkilökohtainen ja merkityksellinen media
Kulkeminen mediakulttuurin syövereissä on jokaiselle meistä subjektiivinen kokemus. Se on henkilökohtaista toimintaa, josta saamme tyydytystä, iloa ja myös ahdistuksen aiheita. Kukaan toinen ei voi täysin ymmärtää omaa suhdettamme mediaan – on vain joitakin yleisiä linjauksia median käyttötarkoituksista. Siksi tavoitteena on moniääninen mediakulttuuri, jossa jokaisella on hyvä olla ja sekä mahdollisuus kertoa tarinoita että tunnistaa fiktioita. Viha, valheet, rasismi, vaino tai seksuaalinen alistaminen eivät kuulu ihmisyyteen tai inhimilliseen, hyvään elämään – eivätkä ne kuulu mediakulttuuriin. Mediapedagogina tehtäväni on suojella heikkoja ja pitää ääntä siitä, mitä en hyväksy. Ja tietysti nostaa esiin hyvää ja kaunista kulttuuria.
Kenen tarinoita ei kerrota?
Mediakasvatuksen teoreettisiin peruskysymyksiin kuuluu analyyttisesti kyseenalaistaa, millaisena asiat esitetään mediassa ja mihin tuo representaatio liittyy? Mediakasvatusalan toimijoiden on kuljettava askel edellä inhimillisyyden nimissä ja pyrittävä luomaan ilmaisun edellytyksiä myös heille, joiden tarinoita ei näe tai kuule mediassa. Vahvistamalla osallisuutta ja luovuutta rakennamme itseluottamusta silloin, kun itsesäätelytaitojen ongelmat tai yhteiskunnalliset olosuhteet estävät nähdyksi tulemisen.
Nykymaailmassa nuoret voivat itse vaikuttaa siihen, millaisena he haluavat oman sukupolvensa muistettavan. Nykymaailmalla tarkoitan teknologian läpileikkaamaa sosiaalista todellisuutta, jonkinlaista teknoihmisyyttä. Teknologia mahdollistaa paljon niin hyvässä kuin pahassa. Ihmisyyden ja inhimillisyyden aika ei kuitenkaan ole ohi ja meidän on mietittävä tarkkaan, millaisia taitoja teknologian aikakaudella todella tarvitsemme. Nuoret jakavat aikaansa toisilleen tietoverkoissa ja rakentavat identiteettiään, joka voi polveilla ja herskyä holtittomastikin. Meidän vastuullinen tehtävämme mediakasvattajina on herättää luovuus ja kuunnella heitä. Ja erityisesti oppia lasten ja nuorten omasta mediakulttuurista. Teknologisoituvasta mediakulttuurista ja sen sosiaalisuudesta pääset kuulemaan lisää Oivallus-seminaarissa 5.10. Keskuskirjasto Oodissa.
Metkan uutena toiminnanjohtajana, yhdessä kollegoideni ja Metkan hallituksen kanssa, nostan esiin moniäänistä mediakulttuuria: kasvattaen mediasta ja median avulla. Toimikauteni alkaa elokuussa 2020.
Aurinkotervehdyksin
Kaisa Önlen (Os. Myllylä)
Mediakasvatuskeskus Metka ry:n uusi toiminnanjohtaja