Mirja Pouke
Nuoret opettivat ikäihmisille mediataitoja Mediametkan, Amazementin ja Eläkeliiton yhteisessä Ylisukupolvinen luovuus –hankkeessa. Luova mediakasvatushanke toteutui vuosina 2023–2024, ja siihen osallistuneet nuoret olivat useimmiten alle 20-vuotiaita eri ammattikoulujen opiskelijoita. Hanke tarjosi mahdollisuuden ylisukupolviselle kohtaamiselle opiskelijoiden ja ikäihmisten välillä, mikä mahdollisti erityisesti nuorille moninaisia työelämätaitoja. Tämä artikkeli avaa oppilaitosten opettajien kokemuksia ja pohdintoja ylisukupolvisesta kohtaamisesta ja hankkeen tulosten hyötyjä ammatillisessa opetuksessa.
Nuoret opettivat ikäihmisille mediataitoja Ylisukupolvinen luovuus –hankkeessa. Hankkeeseen osallistuneet nuoret olivat useimmiten alle 20-vuotiaita eri ammattikoulujen opiskelijoita. Hanke tarjosi mahdollisuuden ylisukupolviselle kohtaamiselle opiskelijoiden ja ikäihmisten välillä, mikä mahdollisti erityisesti nuorille moninaisia työelämätaitoja. Tämä artikkeli avaa oppilaitosten opettajien kokemuksia ja pohdintoja ylisukupolvisesta kohtaamisesta ja hankkeen tulosten hyötyjä ammatillisessa opetuksessa.
Ylisukupolvisella kohtaamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa eri sukupolvien jäsenet ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Tämän kohtaamisen avulla eri sukupolvien jäsenet pääsevät tutustumaan toistensa tarpeisiin, harjoittelemaan vuorovaikutustaitoja ja löytämään uusia taitoja. Kohtaamiset lisäävät myönteisiä tunteita, empatian kokemusta ja luovat mahdollisuuden oppia toisten kokemuksista.
Inkluusio ja ylisukupolvinen kohtaaminen ammatillisessa opetuksessa
Inkluusiota voidaan toteuttaa kouluissa moninaisesti, mutta sen opettamisen perustavoitteita ovat yhdenvertainen kohtelu, yhteenkuuluvuus ja osallisuus. Inkluusio ilmentyy esimerkiksi arvoina, jotka ohjaavat toimintakulttuurin kautta kaikkien yksilöiden hyväksymiseen ja arvostamiseen. Inkluusion edistäminen on oppilaitosten vastuulla ja siellä opiskelevien oikeus. Ilman inklusiivista opetusta opiskelijat saattavat elää täysin homogeenisessa ympäristössä, jolloin he eivät ole vuorovaikutuksessa itsestään poikkeavien ihmisten kanssa.
Ammatillisessa opetuksessa inkluusio näyttäytyy opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen edistymisenä ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittämisenä. Opettajan työssä tähän tavoitteeseen pääseminen vaatii koulutuksen toteutuksen laajentamista sekä uudenlaisten työelämätaitojen opettamista.
Ylisukupolvinen luovuus -hankkeessa opettajat painottivat ylisukupolvisen kohtaamisen merkitystä. Oppilaitosten opettajat nostivat haastatteluissa esiin ylisukupolvisen kohtaamisen merkitystä opiskelijoiden tulevissa ammateissa. Opettajat kokivat, että hankkeen alussa opiskelijoilla oli heikot vuorovaikutukselliset valmiudet, sillä nykyajan opiskelijoilla ei ole luonnollista kosketuspintaa eri sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja kokemusten jakamiselle keskenään. Joillakin opiskelijoilla ei ollut yhtään kokemusta ikäihmisten kohtaamisista. Kuitenkin ikäihmisten lukumäärän lisääntyessä ylisukupolviselle kohtaamiselle on entisestään tarvetta. Opettajat olivat kokeneet tilanteita, joissa jotkut opiskelijat olivat lopettaneet opintonsa kesken välttääkseen pakolliset harjoittelujaksot, jotka sisälsivät sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Opiskelijoiden täytyy kuitenkin kehittää moninaisia työelämätaitoja ja edistää ylisukupolvista vuorovaikutusta työssään, minkä takia vuorovaikutustaitojen harjoittaminen ja niihin liittyvien pelkojen poistaminen on erityisen tärkeätä.
Opettajat kokivat ylisukupolvisen kohtaamisen myös yhtenä oppilaantuntemuksen lisääjänä. Koska ylisukupolvisessa kohtaamisessa opiskelijat olivat erilaisessa vuorovaikutuksellisessa ympäristössä kuin normaalisti, heidän käyttäytymisensä muuttui. Tämä loi opettajalle mahdollisuuden edistää oppilaantuntemusta, sillä he näkivät uusia piirteitä opiskelijoistaan. Myös taitojen arviointi oli selkeämpää kun opiskelija otti eri tavalla vastuuta työpajatyöskentelyn aikana. Opettajat kuvasivat tilanteista, joissa he kuulivat opiskelijansa puhuvan ensimmäistä kertaa, kun tämä oli vuorovaikutuksessa iäkkään henkilön kanssa ja ohjasi tätä yhteisessä työpajassa. Oppilaantuntemisen parantuessa opettaminen voidaan räätälöidä opiskelijoille paremmin, ja opiskelijan osaamista voidaan arvioida laajemmin.
Inklusiivisessa opettamisessa koulutustavoittena voidaan pitää suvaitsevaista ja yhdenvertaista kohtelua edistävän toimintakulttuurin luomista. Yleisesti inkluusio voidaan nähdä kulttuurin edistäjänä siten, että syrjäytymisvaarassa olevat ryhmät otetaan huomioon ja pyritään tuomaan osaksi yhteiskuntaa.
Moninaisuudella viitataan kaikkiin eri kokemuksiin ja eri ominaisuuksiin, jotka määrittävät ihmisiä yksilöinä. Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on monia erilaisia ominaisuuksia. Yhteiskunnan näkökulmasta moninaisuuteen kuuluvat kaikki vähemmistöryhmät.
Ylisukupolviset kohtaamiset opiskelun työelämäyhteyksissä
Ammatillisten oppilaitosten opettajat pitivät ylisukupolvista kohtaamista olennaisena osana opetusta ja työelämätaitojen oppimista, painottaen siinä tapahtuvaa vuorovaikutusta. Ylisukupolvinen kohtaaminen edistää inkluusion ymmärrystä, sillä vuorovaikutustilanteissa on tärkeätä huomioida ikään liittyviä erityistarpeita ja kohdata jokainen osallistuja tasavertaisena yksilönä. Inklusiivisessa vuorovaikutuksessa kohdataan yksilö, joka on lähtökohdiltaan hyvin erilainen kuin itse. Toisen elämänkokemus voi poiketa suuresti omista kokemuksista, joten vuorovaikutuksessa toisen henkilön kanssa saa mahdollisuuden kuulla ja ymmärtää erilaisia näkökulmia ja elämänkokemuksia. Ylisukupolvinen kohtaaminen lisää myötätuntoa ja ymmärrystä muita kohtaan.
Inkluusion ilmentymänä hankkeessa tapahtunut ylisukupolvinen kohtaaminen antoi opiskelijoille mahdollisuuden vuorovaikutukseen eri-ikäisten ihmisten kanssa. Inkluusion puute voi lisätä stereotypista ajattelua, koska tällöin toiseen ryhmään kuuluvat nähdään usein homogeenisena ryhmänä. On tärkeää, että opiskelijat saavat mahdollisuuden vuorovaikutukseen eri ryhmiin kuuluvien kanssa laajentaakseen ihmiskäsitystään. Kohtaamisen avulla opiskelijat näkevät eri ikäihmiset yksilöinä, ja näkevät ryhmien monimuotoisuutta. Opettajien mukaan opiskelijat tarvitsevat myös kokemusta vuorovaikutuksesta eri-ikäisten ja -kykyisten iäkkäiden kanssa.
Ylisukupolvinen kohtaaminen on konkreettinen tapa edistää työelämävalmiuksia ammatillisissa opinnoissa. Opettajien mukaan opiskelijoiden rajalliset vuorovaikutustaidot näyttäytyivät epävarmuutena sosiaalisia tilanteita kohtaan. Koska opiskelijat eivät kokeneet ylisukupolvista kohtaamista koulun ulkopuolella, opettajilla oli epävarmuuksia heidän ammatillisista valmiuksistaan. Hankkeessa tarjottu ylisukupolvinen kohtaaminen antoi mahdollisuuden vuorovaikutustaitojen harjoittamiseen turvallisessa ja kontrolloidussa tilanteessa. Opiskelijat saivat opettaa iäkkäille opiskelijoille mediataitoja, joita he jo osasivat itse, minkä takia he eivät olleet yhtä jännittyneitä. Koska Mediametkan vetäjän työpajan tekninen toteutus oli monille opiskelijoille tuttu, heillä oli usein merkityksellistä annettavaa ja opetettavaa ikäihmisille, mikä antoi heille ammatillista itsevarmuutta. Vastavuoroisesti monet iäkkäät ottivat opiskelijat mukaan toimintaan, kuuntelivat ja sparrasivat heitä sekä antoivat heille helpon tavan ilmaista itseään. Iäkkäiden käytännön empatiataitojen kautta opiskelijat saivat tilaisuuden ymmärtää erilaisuutta ja erilaisia elämänkokemuksia.
Ylisukupolvinen luovuus -hankkeessa sosiaalisten taitojen edistämisen lisäksi ylisukupolvinen kohtaaminen loi nuorille opiskelijoille mahdollisuuden edistää ammatillista osaamistaan. Työpajoissa opiskelijat asettuivat opettajien rooliin, sillä he toimivat mediataitojen asiantuntijoina. Opettajien haastatteluissa käy ilmi, että opiskelijoiden tulevat ammatilliset roolit sisältävät opettamista, johtamista ja ohjausta. Opettajien ajatukset painottivat Mediametkan vetämien työpajojen lähtöasetelman mahdollistavan onnistumisen kokemuksia sekä vuorovaikutus- että ohjaamistilanteissa. Opiskelijat saivat mahdollisuuden oppia opettamista ja tuntea omasta toiminnastaan ammatillista ylpeyttä. Opiskelija ymmärsi ohjauksensa aikana, että iäkäs on asiakastilanteessa, jossa hänet kohdataan aidosti ja jossa asiakkaan tarpeet otetaan huomioon.
Ammatillisissa työelämäyhteyksissä tarvitaan ylisukupolvista kohtaamista, koska ammatillisten oppilaitosten tavoite on edistää opiskelijoidensa ammattiosaamista ja luoda opiskelijoistaan taitavia ammattilaisia. Oppilaitosten on varmistettava, että opiskelijoilla on tarvittavat vuorovaikutukselliset taidot työskennellä valmistuttuaan omilla aloillaan. Ylisukupolviseen kohtaamiseen liittyvä sosiaalinen kompetenssi on haastateltujen opettajien mukaan välttämättömyys eri ammatillisilla aloilla toimimiseen. Ylisukupolvinen kohtaaminen on myös tapa lisätä inkluusion antamaa empatiaa ja arvostamista. Tavatessaan muita ihmisiä, opiskelijalla on mahdollisuus ymmärtää, miten muut ihmiset elävät. Empatia kasvaa oppimalla muista ihmisistä ja ymmärtämällä heidän yksilöllisiä kokemuksia, niin iloja kuin suruja. On siksi tärkeätä tavata kaikissa eri olosuhteissa ja elämänvaiheessa olevia ihmisiä, jotta voimme ymmärtää ja kokea empatiaa heitä kohtaan.
Ylisukupolvisen kohtaamisen mahdollisuudet
Kolmannen sektorin toimijat ja niiden erillisrahoitetut hankkeet ovat ammatillisille oppilaitoksille hyviä kumppaneita, sillä ne tarjoavat sellaisia opetuksellisia sisältöjä, joita normaalisti on vaikea toteuttaa. Mediametkan toteuttamissa työpajoissa toteutui inkluusion lisäksi myös oppivelvollisuuden mukainen mediakasvatus toiselle asteelle. Ylisukupolvisen kohtaamisen merkitys tulee haastatteluissa vahvasti esille. Ylisukupolviset työpajat ovat tärkeitä yhtenä kohtaamisien lisääjinä, niin eri ikäisten kuin eri kuntoisten ikäihmisten kanssa.
Mirja Pouke (KK) on maisteriopiskelija Lapin yliopistossa. Hän kirjoittaa pro gradu -tutkielmaansa ylisukupolvisesta kohtaamisesta ja mediakasvatuksesta.
Lähteitä/Kirjallisuutta:
Giraudeau, C. ja Bailly, N. (2019) Intergenerational programs: What can school-age children and older people expect from them? A systematic review. European Journal of Ageing, 16(4), 363–376. https://doi.org/10.1007/s10433-018-00497-4
Kapoor, C. (2011), “Defining diversity: the evolution of diversity”, Worldwide Hospitality and Tourism Themes, Vol. 3 No. 4, pp. 284-293. https://doi.org/10.1108/17554211111162408
Loukomies, A. ja Laine S. (2023) Inkluusioon liittyvät keskeiset käsitteet. Inkluusio onnistuu! Jyväskylä: PS-kustannus
Raudasoja, A. (2021). Inklusiivinen ammatillinen koulutus. Teoksessa Raudasoja, A. (toim.), Ammatilliset opettajat tulevaisuuden rakentajina. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-784-834-3
Selkivuori, L. (2015). ”Ei näihin vaikeuksiin työelämässä törmää”. Oppimisen tuki ja erityiselle tuelle annetut merkitykset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylä studies in education, psychology and social research 522. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6140-4