JournalismiTeknologiaVideo
Tuntisuunnitelma
Yli 16-vuotiaat
AjatteluOsallistuminen
Tietotekniikka
InternetTabletTietokoneVideotykkiÄlypuhelimet

Disinformaatio -työpaja

Digitaalisissa ympäristöissä toimiminen vaatii nuorilta kriittistä medialukutaitoa. Jokainen meistä on varmasti klikannut tai jakanut uutista, hauskaa videota tai meemiä pohtimatta syvällisesti levittämänsä viestin sanomaa. On tärkeää tarkastella, mistä erilaiset
piilovaikuttamisen tavat syntyvät ja kuka tai mikä niiden takana oikeastaan onkaan.

Kohderyhmä

Lukiolaiset

Kesto

2 x 90 min

Tavoitteet

• Nuorten median tuottamisen taidot kehittyvät.
• Nuorten analyyttiset taidot kehittyvät.
• Nuoret oppivat tunnistamaan eri tavoin värittyneitä viestejä ja vaikuttimia niiden takana.
• Työpaja vahvistaa nuorten esiintymistaitoja.
• Työpaja lisää nuorten ymmärrystä piilovaikuttamisen rakenteista.

Tarvikkeet

• Koululuokka tai muu rauhallinen työskentelytila, josta on mahdollisuus levittäytyä pienempiin tiloihin (esim. koulun käytäville) kuvaamaan
• Tablet-laitteita tai muita videotyöskentelyyn ja yksinkertaiseen editointiin sopivia työkaluja
• Tarvittaessa työskentelyssä voi hyödyntää nuorten omia älypuhelimia
• Ensi-iltaa varten videotykki, HDMI-kaapeli ja tarvittavat adapterit
• Internetyhteys
• Tietokoneet ennakkotehtävää varten
• Kyniä ja paperia

Ennakkotehtävä

Jaa ryhmä noin kolmen hengen pienryhmiin. Jokaisen pienryhmän tulee valmistella työpajaa varten kolmen minuutin mittainen esitys, joka esittelee yhden harhaanjohtamiseen
liittyvän käsitteen. Jaa jokaiselle ryhmälle esiteltäväksi käsite Kavin Pelkkää feikkiä? Valeuutiset ja 8 muuta tapaa johtaa harhaan -julisteesta
(https://kavi.fi/fi/meku/julkaisut/ ammatilliseen-mediakasvatukseen).

Yksi ryhmistä voi käsitellä esityksessään myös termiä disinformaatio. Jokaisen esityksen tulee vastata ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• Mitä käsite tarkoittaa? Kerro omin sanoin.
• Missä kyseiseen harhaanjohtamisen tapaan voi törmätä?
• Miksi juuri tällaista harhaanjohtamista ilmenee? Mitkä ovat vaikuttimet
harhaanjohtamisen takana?

Muistuta opiskelijoita siitä, että kolmen minuutin mittainen esitys on todella lyhyt. Ryhmien on tärkeää kiteyttää esitykseensä kaikista oleellisin informaatio.

Toiminta

• Aloittakaa käymällä läpi ryhmien esitykset. Jokainen pienryhmä tulee vuorollaan koko ryhmän eteen ja kertoo muille jostakin harhaanjohtamisen tavasta. Voitte seurata esitysaikoja
vaikka sekuntikellolla. Muut saavat esittää esiintyvälle ryhmälle lisäkysymyksiä.


• Keskustelkaa yhteisesti siitä, kuinka yleistä erilainen harhaanjohtaminen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai internetissä on. Ovatko opiskelijat itse tavanneet esimerkiksi
valeuutisia, näennäistiedettä tai propagandaa? Minkälaisia taitoja ihmiset tarvitsevat havaitakseen erilaisia harhaanjohtamisen tapoja?


• Suunnitelkaa samoissa esitysryhmissä lyhyet videosketsit, jotka kommentoivat jollakin tavalla esittelemäänne käsitettä tai sen aihepiiriä. Pohtikaa erityisesti, mikä tekee sketsistä
hauskan. Synnytetäänkö hauskuus henkilöhahmojen ulkomuodoilla, kuvausteknisillä valinnoilla vai esimerkiksi dialogilla? Voitte tarvittaessa etsiä suosittuja sketsivideoita
YouTubesta ja jäljitellä niitä.


• Kirjoittakaa videosketsien suunnitelmat joko ranskalaisin viivoin tai jollakin muulla muistiinpanotavalla. Työstäkää sketsille myös kuvakäsikirjoitus. Jokaisen ryhmän tulee esitellä suunnitelmansa työpajan ohjaajalle ennen sketsin kuvauksia. Suunnitelmasta tulee
selvitä ainakin seuraavat yksityiskohdat:

• Työnjako. Kuka ohjaa, kuvaa, editoi tai näyttelee?
• Kalusto. Millä laitteella sketsi kuvataan? Millä ohjelmalla se editoidaan?
• Kuvauspaikat. Missä sketsi kuvataan? Mitä kuvissa näkyy?
• Sisältö. Mitä sketsissä tapahtuu?
• Musiikki ja äänet. Sisältääkö sketsi musiikkia tai äänitehosteita? Kuka niistä vastaa?
Millä välineillä äänet nauhoitetaan?

• Ryhmät kuvaavat ja editoivat sketsinsä itsenäisesti. Helpointa on, jos editointiohjelma on valmiiksi samalla laitteella, jolla video kuvataan, esimerkiksi tablet-laitteella tai älypuhelimessa.

• Katsokaa valmiit sketsit yhteisesti. Keskustelkaa siitä, minkälaisia komediallisia elementtejä
ne sisältävät. Korostavatko ne stereotypioita? Sisältävätkö sketsit piilovaikuttamista?
Minkälaista yleissivistystä tai sisäpiiritietoa sketsin ymmärtäminen vaatii katsojaltaan?
Minkälaisen kuvan sketsit piirtävät harhaanjohtamisen tavoista?

Työpajan ohjeistus on julkaistu Mediametkaa! Osa 10 – Mediakasvatuksen parhaat käytännöt -kirjassa vuonna 2018. Kirjan on kustantanut PS-kustannus.

Avainsanat

DisinformaatioInformaatiovaikuttaminenJournalismiKriittinen ajatteluValeuutinenÄäni