Mediametkan vuosittainen Oivallus-seminaari järjestettiin seitsemännen kerran keskiviikkona 8.10.2025. Oivallus-mediakasvatusseminaarin aiheena oli Mediakasvatuksen merkittävä rooli demokratiakasvatuksessa. Päivän kohtaamisissa ja keskusteluissa kävi ilmi, että mediakasvatuksella ja kriittisellä medialukutaidolla on elintärkeä merkitys demokratian vahvistamisessa, kansalaisyhteiskunnan toiminnassa ja aktiivisessa yhteisöllisessä osallistumisessa. Työpajoista ja asiantuntijapuheenvuoroista osallistujat saivat tietoa ja työkaluja demokratiakasvatukseen sekä aktiivisen medialukutaidon kehittämiseen, mitkä ovat kriittisiä kansalaistaitoja.
Päivän aikana toteutettiin neljä erilaista työpajaa ja kuultiin kolme ajankohtaista asiantuntijapuheenvuoroa. Päivän ohjelman toteuttajina olivat Mediametka ry, Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat ry, Yleisradio, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto sekä Uutismedian liitto. Oivallusta suunnittelemassa olivat Mediametkan jäsenjärjestöt.
Työpajoista kaksi keskittyi erityisesti tekoälyyn, joka on tällä hetkellä yhteiskunnallisesti kaikkea keskustelua sävyttävä teknologia. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen opettaja Laura Taittonen veti työpajan, jossa osallistujat pääsivät tutustumaan tekoälyyn tutustuen, leikkien ja yhdessä pohtien. Yleisradion toimittaja Mari Vesanummi toi esiin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää opetuksessa. Työpaja antoi inspiraatiota käydä keskusteluja oppijoiden kanssa tekoälystä ja siihen liittyvistä kysymyksistä, kuten tekoälyn rajoitteista ja haasteista sekä algoritmien toimintatavoista.
Kaksi työpajaa keskittyi vaikuttamiseen ja valtaan tarkastellen yhteiskunnallista toimijuutta hieman eri tulokulmista. Suomen kielen opettaja Mari Erhon työpajassa keskityttiin siihen, miten demokratia ja tasa-arvo toteutuvat median kuvastoissa. Mediametkan koulutussuunnittelijan Minna Laakson työpaja sen sijaan keskittyi vaikuttamiseen ja valtaan retoriikan ja erilaisten viestinnällisten keinojen kautta. Tästä työpajasta esitellään vielä tarkemmin oppimateriaali tämän artikkelin lopussa.
Työpajojen jälkeen oli aika kuulla seminaariteemaan liittyviä ajankohtaisia puheenvuoroja, jotka antoivat paljon näkemyksiä, ideoita ja pohdittavaa mediakasvatuksesta ja yhteiskunnallisesta osallistumisesta. Tampereen yliopiston professori Sirkku Kotilainen esitteli tutkimushankkeita, joissa tutkitaan lasten ja nuorten suhdetta tekoälyn käyttöön. Puheenvuoro antoi tärkeitä ja ajankohtaisia näkemyksiä siihen, miten nuoret suhtautuvat tekoälyyn sekä siihen, millaista pedagogiikkaa tänä päivänä tarvitsemme tekoälylukutaidon vahvistamiseen.
Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Henri Huttunen toi puheessaan esille sen, miten keskusteleva demokratiakasvatus luo aitoja vaikuttamisen paikkoja yhteiskunnassa ja vähentää polarisaatiota. Hän korosti sitä, että kasvatuksen ja koulutuksen avulla voimme tavoittaa kokonaisia ikäluokkia. Kaikkien tulee olla yhdenvertaisesti mukana keskusteluissa. Huttunen esitteli myös omaa väitöstutkimustaan, jossa haastateltiin maahanmuuttajanuoria tavoitteena selvittää, mitä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen esteitä ja mahdollisuuksia he ovat kohdanneet.
Uutismedian liiton Susanna Ahonen päätti seminaarin erinomaiseen puheenvuoroon, jossa korostettiin sitä, kuinka media- ja demokratiakasvatus kulkevat käsi kädessä eikä julkista valtaa ole ilman vapaata demokraattista journalismia. Ilman riippumatonta tiedonvälitystä demokratiaa ylläpitävät instituutiot rapautuvat. Ahonen esitteli myös Uutismedian liiton luomaa Media ja demokratia -sivustoa, joka antaa erityisesti opettajille, mutta myös laajasti kaikille, konkreettisia työkaluja demokratiakasvatukseen.
Oivallus 2025 seminaariin osallistui 45 mediakasvatusalan ammattilaista eri puolilta Suomea. Palaute seminaarista oli positiivista. Osallistujien toiveissa tuli esiin lisäkeskustelujen ja -koulutuksen tarve, myös Oivallukseen olisi toivottu enemmän työpajoja tai niiden jatkoa. Ensi vuoden teeman osalta toivottiin enemmän tilaisuuksia yhteiselle keskustelulle ja jakamiselle mm. erilaisista kulttuureista, maailmankuvista, nuorten osallisuudesta sekä kaikenikäisten oppimisesta.
Retoriikka vaikuttavana työvälineenä mediakasvatuksessa
Mediametkan koulutussuunnittelija Minna Laakso käsitteli työpajassaan retoriikkaa ja vaikuttamista työvälineenä mediakasvatuksessa. Työpajassa tutustuttiin retoriikan historiaan, digitaaliseen retoriikkaan sekä vaikuttamisen keinoihin.
Työpaja herätti paljon keskustelua vaikuttamisesta ja sen keinoista. Erityisesti digitaalinen retoriikka, joka tarkoittaa verkossa tapahtuvaa viestinnällistä vaikuttamista, herätti paljon ajatuksia. Osallistujia pohditutti se, kuinka tärkeää ihmisten kaikista ikäluokista olisi ymmärtää digitaalista retoriikkaa ja sen keinoja. Erityisesti aikuisväestön tavoittaminen puhututti, sillä useammalla osallistujalla oli kokemuksia siitä, kuinka vaikeaa on saada aikuisia osallistumaan esimerkiksi koulutuksiin tai työpajoihin.
Lisäksi keskustelua heräsi siitä, miten tänä päivänä ihmisiin vetoaa erityisesti tietynlainen retoriikka, joka ei välttämättä perustu faktoihin. Työpajassa puhuttiinkin retorisista keinoista, joihin kuuluu esimerkiksi liioittelu, huumori sekä kuulijan henkilökohtainen puhuttelu. Etenkin sosiaalisessa mediassa, jossa viestit ovat lyhyitä ja viestitulva valtavaa, kiinnittää katsojan huomion helposti tunteikkaat, kärjistetyt ja huumoripitoiset viestit.
Tämä herätti keskustelua siitä, että kaikilla tulisi olla keinot tunnistaa ympärillämme olevia retorisia keinoja ja toisaalta myös itse hyödyntää niitä. Osana mediakasvatusta olisikin tärkeää puhua retorisista keinoista, joihin esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jokainen voi törmätä.