Kulttuurikurkkaus
Olen ollut viime syksystä mukana Metkan kouluttajana Espoon kaupungin Kulttuurikurkkaus-hankkeessa, jonka tavoitteena on lisätä varhaiskasvatuksen ja kulttuurin yhteistyön suunnitelmallisuutta ja molemminpuolista oppimista. Kulttuurikurkkaus kattaa kaikki Espoon kunnalliset päiväkodit, joissa on 3–5-vuotiaita lapsia ja siinä on mukana yhteensä 25 eri kulttuuri- ja taidetoimijaa, jotka tuottavat sisältöjä Kulttuurikurkkaukseem vieraillen päiväkodissa tai tarjoamassa lainaksi materiaalipakettiaan.
Mediakasvatuskeskus Metka on yksi Kulttuurikurkkauksen kulttuuritoimijoista, ja on vieraillut 24:ssä eri päiväkodissa viemässä animaatio-, tarinallistamis-, arkkitehtuuri- sekä äänityöpajoja lasten ja aikuisten saataville.
Metkan Äänityöpaja
Nykypäivän lapsi elää keskellä eri mediavälineitä, ja voi kokea aistikanaviensa olevan ylikuormittuneet. Välillä olisikin hyvä kohdata arki vain yksi aisti kerrallaan. Äänityöpaja on mielestäni hyvin ajan hengen mukainen, sillä sen aikana lapsi keskittyy vain yhteen aistiin, kuuloaistiin ja havainnoi sen avulla ympäristöään.
Äänityöpaja on tarkoitettu 3–6-vuotiaille ja pyrkii lisäämään lasten mahdollisuutta käyttää tablet-laitetta luovissa leikeissä tavalla, joka vahvistaa toimijuutta ja lapsen teknistä osaamista digitaalisessa ympäristössä. Painopiste on auditiivisessa oppimistavassa. Äänityöpaja saavuttaa monia ja sopii myös kaiken ikäisille.
Tehtävien avulla kehitetään lapsen kärsivällisyyttä, keskittymiskykyä ja ryhmätyötaitoja. Erilaiset ääniharjoitteet ja leikit rauhoittavat lasta mediavälineitä täynnä olevassa arjessa. Tunnin kestävässä pajassa kulkee käsi kädessä niin tekninen harjoittelu (Keezy-ohjelmalla äänittäminen ja lapsen omat ääniteokset) – kuin pedagoginen kasvatus (auditiivinen oppiminen, aistiherkkyys ja ryhmätyötaidot.). Kaikissa harjoitteissa on mukana interaktiivisuus eli lapset saavat itse osallistua tekemisen kautta ja monin eri tavoin kommunikoimalla äänipajan harjoitteisiin.
Tällaisella intervallityyppisellä mediapajalla, jossa vuorottelevat passiiviset ja aktiiviset harjoitteet, saa lapsen mielenkiinnon pysymään virkeänä ja lapsi on otollinen oppimaan uutta.
Erilaiset äänileikit edistävät lapsen auditiivista oppimistapaa ja harjoittavat lasta erittelemään kuulo-aistin avulla erilaisia ääniä. Toiset leikit taas kehittävät lapsen ryhmätyötaitoja, kärsivällisyyttä ja keskittymiskykyä.
Mediakasvatusta erityisryhmille
On ollut ihanaa nähdä ilo suomea taitamattoman lapsen kasvoilta, kun hän huomaa pystyvänsä osallistumaan äänityöpajan pitoon kielitaidottomuudesta huolimatta.
Vielä vuosi sitten rakentaessani äänityöpajaa varhaiskasvatusta varten, en tiennyt miten monia erilaisia lapsia se tulisi tavoittamaan. Sen kuitenkin tiesin, että kun kyseessä on alle kouluikäinen lapsi, on tärkeää muodostaa paja sellaiseksi, että niissä vaihtuvat aktiviteetit aina 15 minuutin välein.
Se, mikä mielestäni tekee äänityöpajasta niin helposti lähestyttävän juuri maahanmuuttajataustaisen lapsen kanssa, johtuu mielestäni monesta asiasta. Ensinnäkin käytän kaikissa pajoissa universaaleja äänimaailmoja (eri eläinten äänet, ajoneuvot ja instrumentit), jotka lapsi kulttuurista riippumatta usein tunnistaa. Oikean vastauksen saamiseksi ei lapsen tarvitse osata suomen kieltä, sillä käytän paljon erilaisia laminoituja kuvia vahvistamaan lapsen ymmärrystä ja lapsi voi näin osoittaa oikeaa kuvaa kertoakseen minulle oikean vastauksen.
Erityistarpeisen lapsen kohdalla lamimoidut kuvat voivat yhtälailla toimia yhdistävänä tekijänä kuvan ja äänen välillä, mutta suurinta iloa erityislapselle tuntuu tuovan Keezy-ohjelman valmiit äänimaailmat ja ohjelman kaikinpuolinen helppokäyttöisyys. Nämä kaksi tekijää ovat saaneet useat erityislapset iloitsemaan tavallaan ja toimimaan omatoimisesti tablet-laitteen kanssa. Musiikki ja oman kappaleen tekeminen on paitsi kivaa, mutta se myös vahvistaa erityislapsen tunnetta toimijuudesta.
Kaikista harjoitteista itselleni mieluisin on harmoninen ’silmät kiinni’-harjoitus, mikä usein tuntuu lapsista rauhoittavalta sekä samalla jännittävältä. Harjoituksessa lapset istuvat puoliympyrässä silmät kiinni. Sitten kuunnellaan yhdessä kaiuttimesta erilaisia metsän ääniä. Tämä alkuharjoite saa koko ryhmän rauhoittumaan seuraavien tehtävien äärelle. Rauhatonkin lapsi saa enemmän irti pajasta, kun keskitytään vain yhteen aistiin ja blokataan muut aistit hetkeksi pois.
Varhaiskasvatuksen mediakasvatuksessa tärkeintä on, että kasvattaja kuuntelee ja vie työpajaa eteenpäin lapsen ehdoilla. Se, mikä ei toimi yhdessä ryhmässä, voi toimia toisessa. Erilaisia leikkejä ja harjoitteita on hyvä olla liiaksi, jolloin on aina mistä valita itse pajan yhteydessä ottaen parhaimmalla mahdollisella tavalla kyseessä oleva ryhmä huomioon.
Pidän myös Metkan kouluttajana erittäin tärkeänä, että jokainen lapsi ansaitsee päästä kuulluksi. Kielitaito ei ole ongelma vuorovaikutuksessa, kun mukana on hyvin suunniteltu mediapedagoginen kokonaisuus. Lapselle pitää antaa aikaa muodostaa oma tapa osallistua äänipajaan.
Tulevaisuudessa näen, että Metkan Äänityöpajaa voisi viedä varta vasten muokattuna maahanmuuttajataustaiselle, suomen kieltä taitamattomalle lapselle ja erityislapsille. Tällaisiin pajoihin lisäisin aikaa, rauhallisuutta, kuvia ja erilaisia rauhallisia valoja. Se, mihin suuntaan Metkan Äänityöpaja kehittyy aika näyttää. Nyt voin kuitenkin iloiten todeta, että työpaja on tällaisena jo nyt otettu hyvin vastaan suomen kieltä taitamattomien ja erityislasten varhaiskasvatuksessa.
Johanna Lappalainen
Metkan kouluttaja
(BA) Media & Cultural studies, Nottingham Trent University