Mitä on disinformaatio?
Disinformaatiolla tarkoitetaan tarkoituksellisesti levitettävää väärää ja valheellista tietoa, jolla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan mielipiteisiin ja toimintaan. Disinformaation erottaa misinformaatiosta tiedon levittäjän motiivi. Misinformaatiota, eli väärää tietoa, voi levittää myös vahingossa, kun taas disinformaation levittäjällä on tietoinen tarkoitus levittää väärää tai harhaanjohtavaa tietoa.
Epätodenmukaisen informaation levittäjän motiivina voi olla esimerkiksi hyvän tai huonon mielipiteen luominen jostain asiasta tai henkilöstä. Usein disinformaation taustalla on sitä levittävän osapuolen hyötyminen esimerkiksi rahallisesti tai oman kannatuksen nostaminen valheiden avulla. Disinformaatio leviää erityisesti suurten uutistapahtumien, kuten vaalien tai sota- ja konfliktitilanteiden, yhteydessä. Varsinkin sosiaalisen median alustat ovat alttiita disinformaatiolle, mutta sitä voi levitä myös valtamedioissa.
On olemassa lukuisia esimerkkejä verkossa ja sosiaalisessa mediassa leviävästä disinformaatiosta ja monessa näistä on hyödynnetty tekoälyä. Vuoden 2023 lopussa YLE Oppiminen↙️ koosti vuoden aikana levinneitä, tekoälyllä tuotettuja huijausyrityksiä. Artikkeliin on koottu sekä teksti-, kuva- että audiomuotoisia huijauspyrkimyksiä. Vuonna 2023 tekoälyn avulla tuotettiinkin valtavan paljon erilaista disinformaatiota: valeuutissivustoja, deepfake-videoita, valtavasti erilaisia, harhaanjohtavia kuvia sekä feikkiääntä, jolla saatiin erilaiset julkisuuden henkilöt puhumaan melkeinpä mistä tahansa.
Disinformaatiota leviää valtavasti etenkin erilaisissa sosiaalisen median kanavissa. Tekoäly on helpottanut erilaisten valheellisten sisältöjen tuottamista ja sen avulla saadaan luotua esimerkiksi hyvin todentuntuisia kuvia ja videoita. Jokaisen meistä onkin helppo mennä lankaan ja uskoa kohtaamaansa valheellista sisältöä. Disinformaatio vaarantaa luotettavan tiedon leviämisen ja pahimmassa tapauksessa rapauttaa uskoa viranomaisiin ja heidän antamiinsa tietoihin. Loppujen lopuksi disinformaatio muodostaakin uhan demokratialle ja ihmisten uskolle vapaaseen mediaan. Siksi kaiken ikäisten, ja etenkin nuorten, on tärkeää vahvistaa kriittistä medialukutaitoa sekä erityisesti disinformaatiolukutaitoa.
Mediametkan työpajat disinformaatiosta
Tähän tarpeeseen Mediametka on tuottanut disinformaatioon ja valeuutisiin keskittyvän työpajamallin. Työpajoissa käsitellään erilaisia harhaanjohtamisen keinoja, kuten valeuutisia, klikkiotsikoita, propagandaa ja tekoälyä sekä sen avulla luotuja harhaanjohtavia sisältöjä. Pajoissa työskennellään etenkin ryhmissä ja tehdään erilaisia harjoituksia, jotka liittyvät harhaanjohtavan tiedon tunnistamiseen. Tehtävissä esimerkiksi erotellaan valeuutisia oikeista uutisista, tunnistetaan luotettavan uutisen tunnusmerkkejä sekä kirjoitetaan omia valeuutisia. Tekoälyyn ja valokuvamanipulointiin kiinnitetään työpajoissa myös huomiota, sillä tekoälysovellusten avulla luotuja videoita ja kuvia voi olla vaikea erottaa todellisista.
Työpajojen kohderyhmänä ovat erityisesti yläkouluikäiset nuoret, mutta sitä on mahdollista soveltaa myös alakoulun viimeisille luokille sekä toiselle asteelle. Lisäksi työpaja soveltuu erinomaisesti aikuisille vaikkapa osana konkreettisia mediatyöpajoja. Työpajan tavoitteena on oppia tuntemaan harhaanjohtamisen käsitteitä sekä antaa työkaluja tunnistaa dis- ja misinformaatiota.
Kokemuksia työpajoista
Disinformaatio-työpajoja on pidetty etenkin nuorille eri paikkakunnilla. Tänä keväänä Mediametka toteutti yhteensä 16 työpajaa Iissä, jossa tavoitettiin yli sata nuorta – kaikki Iin ja Kuivaniemen seiskaluokkalaiset. Palautekyselyn perusteella työpajat koettiin mieluisiksi ja erityisesti pidettiin niiden monipuolisista tehtävistä, joissa sai hyödyntää myös luovuutta.
Työpajat ovat osoittaneet, että yläkouluikäisiltä tiedonhaku ja valeuutisten tunnistaminen sujuu melko ongelmitta. Työpajoihin osallistuneet nuoret osaavat tunnistaa usein jo uutisen aiheesta, pitääkö se paikkansa vai ei. Tietoa disinformaatiosta ja valeuutisista kuitenkin vielä tarvitaan; harhaanjohtavan tiedottamisen termit olivat monille nuorille tuntemattomia ja käsitteet, kuten disinformaatio tai misinformaatio olivat monille täysin uusia. Jotkut työpajojen osallistujat olivat aiemmin törmänneet tekoälyn avulla luotuihin kuva- ja videomateriaaleihin, mutta niihin ei oltu tutustuttu tarkemmin tai niiden tarkoitusta pohdittu.
Disinformaatio-työpajat ovat siis koettu paitsi mieluisiksi mutta myös hyvin tarpeellisiksi. Kokemukset ovat osoittaneet, että nuoret tarvitsevat lisää tietoa disinformaatiosta, valeuutisista ja etenkin työkaluja niiden tunnistamiseen. Nuoret viettävät paljon aikaansa eri mediakanavissa, joissa myös leviää valtavan paljon disinformaatiota. Siksi he tarvitsevat sekä tietoa että kriittistä medialukutaitoa arjessaan.
