Suomen Lastenelokuvakeskus – Finlands Barnfilmcentral perustettiin vuonna 1958. Vuonna 1960 se rekisteröityi Patentti- ja rekisterihallituksen järjestelmään. Kuusikymmenluku oli suomalaisessa elokuvatuotannossa muutosten vuosikymmen teknologisen kehityksen, uusien kykyjen esiin nousun ja kokonaisvaltaisten yhteiskunnallisten muutoksen myötävaikutuksesta (Elonet 2013). Muutosten yhteydessä lasten kulttuurin edistäminen otti systemaattisessa toiminnassa merkittäviä sysäyksiä eteen päin. Lapset saivat ihka oman elokuvakeskuksen ja pääsivät sen myötä näkemään miten elokuvia tehdään, saivat kokeilla tuottamista itsekin ja ennen kaikkea pääsivät kokemaan turvallisessa tilassa yhdessä muiden lasten kanssa elokuvan lumon. Unohtumattomat, yksilölliset kokemukset ja elämykset koettiin elokuvien äärellä lasten ja perheiden kanssa yhdessä tunnustellen suomalaisen elokuvateollisuuden liikehdintää.
Elokuva- ja televisiokasvatuksen keskus – Centralen för film- och tv-fostran r.y. nimenvaihdoksesta vuonna 1968 alkoi suomalaisen pioneerin matka mediakasvatuksen kehittämiseksi. Vuosi 1968 näyttäytyy muutaman lyhyen internet-haun jälkeen melkoisena muutosten vuotena. Monessa maassa kuohui poliittisesti, ja opiskelijat aktivoituivat myös Suomessa mielenosoituksiin. Muutosta yhdenvertaiseen, rauhanomaiseen ja demokraattisempaan maailmaan vaadittiin ympäri Eurooppaa. Myrskyt maailman politiikassa, taloudessa, taiteessa ja kulttuurissa vaikuttivat ihan tavallisten ihmisten elämään ainakin ajatusilmapiirin kautta, ja tarve mediakasvatukselle oli varmasti näin jälkeenpäin arvioituna suuri. Tiedottaminen ja tietojen kulku olivat hitaampaa ja vahvasti harvojen kautta ohjattua. Uutiset painetuissa lehdissä, tv:ssä ja radiossa määrittivät sen millaisena maailma avautui ihmisille läpileikkaavasti yli sosioekonomisten rajojen. Ensiaskeleet toimijuutta, osallisuutta ja kriittistä ajattelua tukevaan mediakasvatukseen otettiin siis hyvin kuplivassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä tarvelähtöisesti. World Wide Web (WWW) ja Googlen hakukone välkehtivät tuolloin tulevaisuuden utopioissa.
Vuosi 2005 toi tullessaan mediakasvatuksen teoriaa ja käytännön menetelmiä esiin nostavan nimen Mediakasvatuskeskus Metka ry. Mediametkaa! – kirjasarjan ensimmäinen oppikirja Mediametkaa! – Mediakasvattajan käsikirja kaikilla mausteilla -teos julkaistiin vuonna 2006 osana Opetushallituksen rahoittamaa Mediamuffinssi- hanketta, jonka tavoitteena oli tarjota alle 8-vuotiaiden lasten kasvattajille hyviä käytännön työkaluja mediakasvatukseen. Kaikkien kasvattajien valmiuksia ottaa mediasisällöt ja mediavälineet osaksi arjen kasvatusta lähdettiin siis systemaattisesti parantamaan. Leikki, tutkiminen, liike ja taiteellinen kokeminen nostettiin jo tuolloin tärkeiksi mediakasvatuksellisiksi arvoiksi ja tekemisen lähtökohdiksi. Puhe oman mediasuhteen kriittisestä tarkastelusta mediakasvattajuuden ytimenä oli vahvasti läsnä. Painotus kuitenkin oli pienissä lapsissa: pienet lapset tarvitsevat mediakasvatusta.
Medialukutaitoiseksi ikäkaudet ja osaaminen huomioiden
Nyt vuonna 2022 elämme arkeamme median ympäröimänä ja erilaiset mediasisällöt ovat sulautuneet yhteen. On jälleen tärkeää huomioida mediakasvatuksen tarve, tavoitteet ja niiden yhteys yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä yksilöllisiin ikäkauden mukaisiin tarpeisiin. Mediakasvatuksen tavoitteena on medialukutaito, joka antaa yksilölle edellytyksiä elää tasapainoista, turvallista ja monipuolista elämää osana yhteisöä. Median äärellä koemme ja tunnemme suuria tunteita, pääsemme osaksi laajoja yhteisöjä, luomme uutta, etsimme tietoa ja kohtaamme ajatteluamme muokkaavaa sisältöä. Viha, valheet, rasismi, vaino tai seksuaalinen alistaminen eivät kuulu ihmisyyteen tai inhimilliseen, hyvään elämään – eikä niiden pidä kuulua myöskään kenenkään omaan mediakulttuuriin. Tehtävämme on suojella erityisesti lapsia ja nuoria, nostaa esiin mediakulttuurin epäkohdat, tuoda esiin tapoja tehdä median avulla upeita henkilökohtaisia tuotoksia ja olla tukena niille, jotka tukeamme tarvitsevat. Elinpiiri laajenee mediavälineiden avulla, jolloin kriittisen ajattelun taito, ymmärrys mediasisältöjen luotettavuudesta ja oman toiminnan vaikutuksista asettuvat avainasemaan tavoiteltaessa kestävää elämää. Median tuottamisen taitoja vahvistamalla voimme opettaa leikinomaisesti sitä, miten mediasisällöt ohjaavat mieltämme silloinkin, kun emme edes huomaa. Empatia ja tunnetaidot alkavat kehittyä jo pienellä lapsella, ja mediakasvatuksessa näitä osaamisen alueita voidaan oivallisesti korostaa. Miten kohdata ikävät tunteet? Miten niistä voi päästä yli? Audiovisuaalinen media voi hyvin tarjota mahdollisuuden tuoda esiin mielensisäisiä maailmoja ilman puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Ja esimerkiksi oman minielokuvan tekeminen on prosessi, joka sisältää monia eri vaiheita ja monia mahdollisuuksia oppia uutta. Parasta tietysti pienen lapsen kasvun ja kehityksen näkökulmasta on se, että median äärelle pysähdytään yhdessä tutkien ja rajoja asettaen. Varhaisnuoret ja nuoret kaipaavat jo omia yhteisöjään ja itsenäisyyttä median parissa, mutta aikuisen kunnioittava ja arvostava läsnäolo on erittäin tärkeää. Aikuiset ja iäkkäät tarvitsevat tietoja uusista mediakulttuurin suuntauksista ja ohjausta tietoteknisissä taidoissa. Tärkeää on tunnistaa kaikki osaaminen ja luoda uutta jo opitun kautta. Uusi nimi Mediametka ry kuvaa meitä nyt hyvin edelleen laajenevassa mediakasvatuksen kentässä.
Ilo ja uteliaisuus elinikäisen oppimisen lähtökohtana
Mediametka ry nojaa vahvaan ammatilliseen historiaansa ja on ajassa elävä asiantuntijayhteisö. Elokuvataiteen ja audiovisuaalisen kulttuurin edistämisen toimialalla toteutamme erityistä tehtävää Suomessa ja mahdollistamme lasten, nuorten ja aikuisten kohtaamisen av-alan ammattilaisten kanssa dialogia kehittäen. Pedagoginen käytännön mediakasvatuksen kehittämistyö jatkuu suunnaten vahvasti tietojen ja taitojen yhteiskehittämiseen osaamisperustaisesti, eli tarjoamme koulutusta taitotasoltaan moninaiselle joukolle.
Nyt tuotamme verkkoseminaareja, oppimateriaaleja, video-ohjeita ja luomme kansainvälisiä yhteyksiä lisäten tietoisuutta medialukutaidon tärkeydestä ei ikävaiheissa. Tuemme yhdenvertaisuutta, kaikenikäisten toimijuutta ja tekijyyttä median parissa ja nostamme esiin mediakulttuurin mahdollisuudet uusien asioiden oppimisen tukena, unohtamatta yksilöllisiä tarpeita, vahvuuksia ja osaamisen alueita. Median tulkinta ja tuottamisen taidot, yhä enemmän erityisesti digitaaliset taidot ovat tärkeitä kansalaistaitoja ja työmme kaikkien ikäryhmien medialukutaidon ja monilukutaidon vahvistamiseksi jatkuu moniammatillisissa tiimeissä. Yhdessä koetut kulttuuriset elämykset ja kokemukset luovat siltaa yksilön identiteetin vahvistumiselle edelleen tänäkin päivänä.
Maailma on tälläkin hetkellä muutosten ja myrskyjen kourissa. Mediametka ry kutsuu yhteiselle matkalle, jonka aikana vahvistamme yhdessä tekemistä, kutsumme kurkistamaan mediasisältöjen rakenteisiin ja kiinnittämään huomiota pieniin ilon hetkiin arjessa. Inhimillinen ja salliva asenne, myönteiset onnistumisen kokemukset ja usko omaan osaamiseen luovat vahvan pohjan oppimaan oppimiselle ja ongelmanratkaisutaidoille. Kuunnellaan ja annetaan monenlaisten yksilöiden tulla kuulluksi ja nähdyksi omien edellytystensä puitteissa median tuottamisen äärellä. Teemme väsymättä työtä, jotta jokainen pääsee osalliseksi mediakulttuuriin ja kokee itseilmaisun hyvinvointia edistävän voiman turvallisuuden tunnetta unohtamatta. Monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä on tarjottava edelleen kaikille ja laaja-alaista osaamista on tuettava.
Seuraa uutta-vanhaa Mediametkaa somessa aihetunnisteella @mediametka, tule mukaan koulutuksiimme ja tapahtumiimme. Käy myös tutustumassa nettisivujemme antiin:
Oivaltamisiin!
Kaisa Önlen
Toiminnanjohtaja
Mediametka ry