Mediakasvatuksen ja ilmiöoppimisen rajapinnoilla

Mitä syntyy, kun yhdistetään käytännön mediakasvatus ja ilmiöoppiminen? Tätä testattiin Kansanvalistusseuran, Metkan ja Mediakasvatusseuran yhteisessä Kesytä media -hankeessa lukuvuonna 2018–2019.

Aineenopettajien Kesytä media -täydennyskoulutus toteutettiin Helsingissä ja Jyväskylässä syksyn 2018 ja kevään 2019 aikana. Koulutukseen osallistui yhteensä 49 opettajaa.

Koulutuksen tavoitteena oli perehtyä ilmiöoppimiseen sekä sukeltaa pienryhmissä oppimisen kohteena olevaan ilmiöön – mediakasvatukseen.

Täydennyskoulutuksen osallistuja tapasivat koulutuksen aikana yhteensä viisi kertaa. Ensimmäisessä lähipäivässä perehdyttiin ilmiöoppimisen teoriaan ja käytäntöön sekä mediakasvatuksen ajankohtaisiin aiheisiin ja oppimateriaaleihin.

Syksyn lähipäivän jälkeen osallistujat jakautuivat pienryhmiin. Jokainen pienryhmä valitsi mediakasvatuksen kentältä aiheen ja alkoi suunnitella siihen liittyvää ilmiöprojektia. Pienryhmissä tutkittiin esimerkiksi mainoksia ja markkinoinnin teemoja, sosiaalista mediaa ja tunteita, rap- ja graffiti-kulttuureja, lähdekritiikkiä ja nuorten minäkuvia.

Ilmiöoppimisen hengessä pienryhmät saivat toteuttaa omat projektinsa omien tarpeidensa ja kiinnostuksenkohteidensa mukaan. Osa ryhmistä suunnitteli valmiin opintokokonaisuuden omille opiskelijoilleen, osa tutki valitsemaansa aihetta laajemmin ja enemmän omista lähtökohdistaan. Pienryhmien ilmiöprojekteja edistettiin keväällä 2019 kolmessa työpajatapaamisessa. Lopulta valmiit projektit esiteltiin Kesytä media -koulutuksen loppuseminaareissa toukokuussa 2019.

“Käytännön mediakasvatustyö vaatii aina tiettyä epävarmuuden sietämistä sekä luovaa hulluutta.”

Mediakasvatuksen kenttä on laaja ja käytännön mediakasvatustyö vaatii aina tiettyä epävarmuuden sietämistä sekä luovaa hulluutta. Kun nämä lähtökohdat yhdistää oman toiminnan ohjausta sekä organisointi- ja yhteistyötaitoja vaativaan ilmiöoppimiseen, ei yhdistelmä ole se kaikista helpoin. Ennakko-odotuksiaan ja pelkojaan uhmaten Kesytä media -koulutuksen osallistujat kuitenkin heittäytyivät suunnittelemaan omia mediakasvatusta tutkivia ilmiöprojektejaan. Koulutuksen päätösseminaarissa esitellyt projektit osoittivat, että suomalaiset opettajat ovat todella ongelmanratkaisun mestareita.

Kouluttajan näkökulmasta Kesytä media -kokonaisuus oli inspiroiva. Mediakasvatuksen täydennyskoulutukset ovat vieläkin liian usein passivoivia ja saattavat jopa vahvistaa ammattikasvattajien ennakkoluuloja teknologiaa ja käytännön mediakasvatustyötä kohtaan. Kun koulutuskokonaisuus tarjoaa osallistujalle aktiivisen tiedonhakijan roolin, monet näistä haasteista poistuvat.

Kiitos yhteistyöstä Kansanvalistusseura ja Mediakasvatusseura!

Tutustu Kesytä media -koulutuksessa syntyneisiin ilmiöprojekteihin ja lue lisää hankeesta: kesytamedia.fi.