Videotyöpaja, jossa mietitään minkälaisia tarinoita lapset ovat kuulleet ja miltä tarinat näyttävät kuvina. Työpajassa otetaan tablet-laitteilla valokuvia, käydään mielikuvituksen äärirajoilla ja kerrotaan tarina ääneen digitarinaksi.
Teemat:
Ympäristön havainnointi
Valokuvaus
Digitarina
Mielikuvituksen harjoittaminen
Ryhmätyöskentely
Tavoitteet:
Harjoitellaan tarinankerrontaa
Harjoitellaan tietotekniikan käyttöä
Tuotetaan ryhmässä digitarina, jossa jokaisen työpanos näkyy
Ikäjakauma: 4–6-vuotiaat
Kesto: 90 min
Laitteet: tablettitietokone
Sovellukset
iMovie (iOS)
VN Video Editor (Android/iOS)
Tarina
Ihan ensimmäiseksi elokuvasta on olemassa käsikirjoitus, joka sisältää sen, mitä elokuvassa tapahtuu. Käsikirjoitus mukailee tiettyä formaattia, jossa yksi kirjoitettu sivu on minuutti kuvattua elokuvaa. Elokuvassa tarina tapahtuu elokuvan päähenkilölle, joka joutuu erilaisten tapahtumien aikana oppimaan tai oivaltamaan jotakin olennaista olemassaolosta.
Kuvaa, kuvita, kerro! -työpajan aluksi voi tutustua lapsille tuttuihin tarinoihin ja kerrata minkälaisia tapahtumia niissä on. Tarinoiden pohjalta voi miettiä minkälaisia päähenkilöitä tarinoissa on ja listata niitä ylös taululle tai paperille.
Mitä yhteistä tarinoiden henkilöillä on? Mitä heille tapahtuu? On mielenkiintoista tutkia minkälaisia ristiriitoja tarinoissa on tai minkälaisia asioita lapsille suunnatuissa tarinoissa käsitellään. Kun tarinoista on puhuttu yleisesti, voidaan mennä lasten oman elämän tarinoihin ja pohtia esimerkiksi ystävyyttä. Kenelle oma tarina tapahtuu? Se voi olla oma pehmolelu tai maskotti, joka etsii kadonnutta ystävää.
Tarina kannattaa piirtää sarjakuvaksi ennen kuvaamista. Erilaisiin kuvakokoihin voi tutustua ja miettiä, miten niiden kautta rytmittää tarinan audiovisuaalista kerrontaa. Jos sarjakuvan piirtäminen on liian vaativa tehtävä, niin yksikin piirros riittää, jonka pohjalta lapsi voi jo miettiä minkälaisia tapahtumia tarinaan liittyy. Aikuinen voi auttaa tarinan rakentamisesta kysymällä esimerkiksi mitä alussa tapahtuu, mitä keskikohdassa ja miten tarina päättyy. Tarinan alussa tapahtumia viritellään eli esimerkiksi pehmolelu etsii ystävää, tarinan keskellä etsintä jatkuu ja hahmo ei tunnu löytävän ystäväänsä, vaikka hän kuinka etsii sitä. Yleensä tarinaan liittyy yllättävä loppukäänne, jonka kautta tarina loppuu halutulla tavalla. Kun kuva on piirretty ja tarinaa mietitty, on aika siirtyä kuvausvaiheeseen.
Kuvaa
Kuvaa valitusta pehmolelusta tai hahmosta 5 – 10 erilaista kuvaa, jotka mukailevat sitä tarinaa, jonka lapsi on alussa kertonut. Kuvakokoja kannattaa vaihdella ja kuvat ottaa tarinan mukaisessa järjestyksessä. Välillä voi kuvata läheltä ja välillä kauempaa. Kun hahmoa kuvaa läheltä, tulevat tarinassa hahmon ajatukset ja tunteet paremmin esille. Laajemman kuvan kautta näkyy ympäristö, jossa tarina tapahtuu. Kuvien taustoja kannattaa miettiä ja niitä voi myös lavastaa valmiiksi tukemaan tarinan tapahtumia. Epäonnistuneet otot kannattaa poistaa heti ja kuvata uusi onnistunut otto tilalle. Kun kuvaukset on tehty, siirrytään editoimaan niitä.
Kuvita
Kuvien editointi tarinaksi onnistuu joko iOS-laitteilla iMovien avulla tai Android/iOS-laitteilla VN Video Editorin avulla. Kuvat valitaan kuvagalleriasta editointiohjelmaan siinä järjestyksessä kuin ne tulisivat tarinaan. Kuvien valitsemisen jälkeen saat ne editointinäkymään, jossa kuvia voi vielä muokata.
Oheisessa videossa on kerrotu editointivaiheesta iMovien avulla:
Kerro!
Editointiohjelmassa tarinan saa äänitettyä kuvien päälle. Äänityksen voi laittaa päälle mikrofonista Lapsi voi toimia oman tarinansa kertojana ja äänityksen voi tehdä siten, että hän selostaa yksin tai ystävien kanssa yhdessä, mitä pehmoeläinten tarinassa tapahtuu. Tarinan voi kuunnella äänitysten jälkeen ja äänittää uudestaan, jos se ei vielä ollut lasten mielestä valmis. Elokuvaan voi lisätä musiikkia ja tehosteääniä valmiista ääniarkistoista tai niitä voi tehdä itse.Tarinasta tulee mielenkiintoisempi, kun siihen lisää mukaan myös äänen tukemaan tarinan tapahtumia.
Valmiit elokuvat voi esittää omassa ensi-illassa, jonne voi kutsua myös vanhemmat mukaan.
Kuvakoot
Mediaesitys on aina jonkun valinta. Jotakin on rajattu kuvaan ja jotakin jätetty sen ulkopuolelle. Tekijä valitsee, mitä hän haluaa esittää ja miten hän esittää sen. Rajaus vaikuttaa sisältöön ja tulkintaan. Kuvakoot ovat yhteisesti sovittu käsite, joka kertoo, miten kuva on rajattu ympäristöstä. On päätettävä, näytetäänkö kohde kokonaan eli kokokuvassa vai hyvin läheltä erikoislähikuvassa. Kuvakokoja vaihtelemalla valitsemme, mitä haluamme näyttää katsojalle ja mitä rajaamme kuvan ulkopuolelle. Niillä saadaan luotua myös tunnelmaa. Mitä lähempää kuvaamme, sitä vahvempi tunnelma syntyy. Tällaiset yhteisesti sovitut käsitteet helpottavat kuvista puhumista.
Lämmittely: Katsellaan erilaisia kuvia ja mietitään kuvakokoja.
Tehtävä: Kuvataan kaverista erilaisia kuvakokoja. Mietitään mitä kuvakokoja ne ovat. Mietitään miten erilainen kuvakoko vaikuttaa kuvaan.
Varhaiskasvattajien ajatuksia siitä, mitä he haluavat oppia monilukutaidosta:
