Saavutettava ja monikulttuurinen mediakasvatus
Oivallus-lähiseminaari Turussa 8.10.2026

Rekisteröityminen ja aamukahvit klo 9.30-9.50

Tervetulosanat 9.50-10.00

Asiantuntijapuheenvuorot klo 10.00-12.30

Opettaja ja opettajakouluttaja Samran Khezri:
Mistä tiedämme, että oppilas todella ymmärtää? Monikielisyys, kriittinen medialukutaito ja tekoäly oppimisen tukena
klo 10-10.40

Miten voimme erottaa kielellisen sujuvuuden todellisesta ymmärtämisestä? Monikielisessä koulussa oppilas voi näyttää osaavalta, vaikka opetuksen kieli tai tekstien kieli estää häntä rakentamasta syvällistä ymmärrystä. Toisaalta oppilas voi ymmärtää asian hyvin, vaikka hänen kykynsä osoittaa osaamisensa opetuksen kielellä olisi vielä rajallinen.

Puheenvuorossa tarkastellaan ymmärtämisen ja osaamisen arviointia monikielisen oppilaan näkökulmasta sekä sitä, miten mediaympäristö ja generatiivinen tekoäly muuttavat tätä haastetta. Miten opimme lukemaan kriittisesti tilanteessa, jossa tietoa tuotetaan yhä enemmän tekoälyn avulla? Entä miten tekoälyä voidaan käyttää niin, että se ei korvaa oppilaan omaa ajattelua vaan tukee kielen, ymmärtämisen ja oppimisen rakentumista?

Puheenvuoro yhdistää tutkimustietoa, käytännön koulumaailman kokemuksia ja konkreettisia esimerkkejä monikielisestä opetuksesta

Samran Khezri on opettaja ja opettajankouluttaja Turun normaalikoulussa. Hän on työskennellyt suomalaisessa koulussa lähes 30 vuotta ja erityisesti monikielisen opetuksen, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimisen, oman äidinkielen opetuksen ja kotoutumisen kysymysten parissa. Samran on laatinut monikielisiä oppimateriaaleja ja pitänyt yliopistoissa sekä opettajankoulutuksessa luentoja muun muassa monikielisyydestä, kulttuurisesti moninaisesta koulusta, identiteetistä ja maahanmuuttajataustaisten lasten koulunkäynnin mahdollisuuksista ja haasteista. Samranin työssä yhdistyvät käytännön koulutyö, tutkimustieto ja monikielisen oppijan näkökulma.

Asiantuntijat Eilina Gusatinsky ja Polina Kopylova / Cultura-säätiö:
Kun sama tieto ei tarkoita samaa – monikieliset nuoret mediakasvatuksessa
klo 10.50-11.20

Sama uutinen, viranomaisviesti tai tekoälyn tuottama vastaus ei välttämättä merkitse kaikille nuorille samaa. Cultura-säätiön seurantaselvityksissä nuorten venäjänkielisten vastaukset poikkeavat useissa mediaa, instituutioita ja yhteiskuntaa koskevissa kysymyksissä koko väestön samanikäisten vastauksista.

Puheenvuorossa tarkastelemme kolmen seurantakierroksen pohjalta, mitkä erot toistuvat, missä näkyy muutosta ja miten nuoret itse perustelevat vastauksiaan. Näiden havaintojen kautta avaamme sitä, mitä erilaiset luottamuksen, mediankäytön ja yhteiskuntasuhteen lähtökohdat merkitsevät monikielisessä mediakasvatuksessa.

Eilina Gusatinsky ja Polina Kopylova työskentelevät Cultura-säätiössä kotoutumisen, medialuottamuksen ja yhteiskuntaan kuulumisen kysymysten parissa. He ovat seuranneet Suomessa asuvien venäjänkielisten nuorten suhdetta mediaan, instituutioihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan sekä verranneet heidän näkemyksiään koko väestön samanikäisiin nuoriin.

Media- ja tekoälyasiantuntija Ville Kiiski:
Millaista digitaalista tulevaisuutta haluamme?
klo 11.30-11.50

Eurooppalaiset suhtautuvat digitalisaatioon pääosin myönteisesti, mutta laajoissa tutkimuksissa toistuvat vahvat toiveet turvallisuudesta, yksityisyydestä, läpinäkyvyydestä, ihmisen kontrollista ja lasten suojelusta. Samalla suuri osa käyttämästämme digitaalisesta infrastruktuurista ja sosiaalisesta mediasta on rakennettu aivan toisenlaisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten lähtökohtien varaan.

Puheenvuorossa tarkastelen tutkimustulosten kautta sitä, mitä EU-kansalaiset digitaaliselta tulevaisuudeltaan pelkäävät, toivovat ja odottavat. Tuon puheenvuorossa vertailuun yhdysvaltalaisen alustakapitalistisen mallin sekä kiinalaisen valtiojohtoisemman digitaalisen mallin. Tuon esiin konkreettisia esimerkkejä siitä, millaisista käyttäjien datan, lastensuojelun, algoritmien, markkinavoiman ja läpinäkyvyyden ongelmista maailman suurimmat teknologiayhtiöt ovat viime vuosina joutuneet viranomaisten ja tutkijoiden tarkasteluun.

Lopuksi kysyn, voisiko näiden rinnalle syntyä aidosti eurooppalainen kolmas digitaalinen malli, jonka lähtökohtana olisivat kansalaisen oikeudet ja toimijuus.

Ville Kiiski on helsinkiläinen media- ja tekoälyasiantuntija, yrittäjä ja pitkän linjan digitaalisen kulttuurin tekijä. Tällä hetkellä hän rakentaa uudenlaista eurooppalaista sosiaalisen median alustaa ja työskentelee ylipäänsä digitaalisen infrastruktuurin parissa yrityksessä nimeltä Semant.ai, jonka perustajiin myös kuuluu. Kiiski on työskennellyt internetin, digitaalisen median, sisällöntuotannon, liikkuvan kuvan ja uusien teknologioiden parissa lähes kolmen vuosikymmenen ajan niin kaupallisissa kuin taiteellisissa projekteissa. Häntä kiinnostavat erityisesti tekoälyn, algoritmien ja alustojen vaikutukset kulttuuriin, yhteiskuntaan ja ihmisten toimijuuteen – sekä se, millaista digitaalista tulevaisuutta Euroopassa pitäisi rakentaa.

Äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Marika Kumlander:
Mediakasvatuksesta tekoälyaikaan – Mitä taitoja emme saa menettää?
klo 12.00-12.20

Tekoäly osaa kirjoittaa, tiivistää, kääntää, argumentoida ja kommentoida. Se osaa kuvittaa, editoida kuvia, tuottaa videoita ja luoda puhetta sekä musiikkia. Yhä useammin se myös auttaa meitä etsimään tietoa, tekemään päätöksiä ja muotoilemaan ajatuksiamme. Samalla syntyy kysymys: mitä ihmisen pitäisi edelleen tehdä itse? Milloin tekoäly tukee oppimista, ja milloin se alkaa korvata ajattelua? Mitä tapahtuu osaamiselle ja luovuudelle?

Puheenvuorossa ja keskustelussa Marika pohtii, mitkä mediakasvatuksen ydintaidot ovat tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä. Esille nousevat muun muassa kriittinen lukutaito, lähteiden arviointi, kulttuurinen ymmärrys, luovuus ja eettinen pohdinta. Konkreettisten koulumaailman esimerkkien kautta tarkastellaan myös, miten tekoälyä voidaan hyödyntää niin, että oppijan oma ajattelu korostuu.

Marika Kumlander on lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori, jolla on laaja kokemus digitutorina ja pedagogisena TVT-vastaavana. Marika hyödyntää generatiivista tekoälyä päivittäin sekä arjessa että opetustyössään ja perehdyttää myös muita opettajia sen käyttöön.

Iltapäivän fasilitoidut keskustelufoorumit klo 13.30-15.30

Oivallus-työpajat
(ilmoittaudu etätyöpajojen tiedotuslistalle)

 Työpajojen ohjelma on esitelty alla. Ilmoittaudu tiedotuslistalle ja saa etäosallistumislinkki suoraan sähköpostiisi!

Keskiviikkona 7.10.2026 klo 18-19.30
(työpaja toteutetaan nuorten lähityöpajana Turussa, yhteistyössä Turun seudun Seta ry:n kanssa)

Kokemusasiantuntija Nanna Grundfeldt:
Identiteetti ja mediajulkisuuden keskellä kasvaminen

Nanna Grundfeldt puhuu seksuaali-identiteetistä, nuoruudesta ja julkisuuden keskellä kasvamisesta. Hän jakaa omia kokemuksiaan ja pohtii, millaista on löytää oma identiteettinsä muiden katseiden ja odotusten keskellä. Puheenvuoro on suunnattu erityisesti sateenkaarinuorille ja tarjoaa samaistumista, rohkaisua ja tilaa omalle kriittiselle pohdinnalle. 

​

Nanna Grundfeldt tuli suuren yleisön tietoisuuteen voitettuaan Suomen Huippumalli haussa -kilpailun vuonna 2009. Hän on eläinoikeusaktivisti ja koulutettu kokemusasiantuntija, joka on tehnyt työtä muun muassa yhdenvertaisuuden, rasisminvastaisuuden ja ihmisten omien kokemusten näkyväksi tekemisen parissa. Nanna on queer , ja hän on puhunut avoimesti seksuaalivähemmistöön kuulumisesta sekä julkisuudessa kasvamisen kokemuksista.

Torstaina 17.9.2026 klo 15.30-17.00

Viestinnän asiantuntija Johanna Kinnari:
Visuaalista disinformaatiota kesyttämässä – näkökulmia ja työkaluja opetustyöhön

Pysähdytään yhdessä aiheen nimeltä visuaalinen disinformaatio äärelle. Työpajassa käsitellään aihetta monipuolisesti, kysymyksiä esittäen. Työpaja tarjoaa osallistujille erilaisia tapoja tunnistaa ja käsitellä visuaalista disinformaatiota. Työpajassa annetaan vinkkejä kuvataidekasvattajille soveltuvien mediakasvatustehtävien ideointiin. Varaa ideointia varten kynä ja paperi käyttöösi. Visuaalinen disinformaatio -työpaja on suunniteltu erityisesti yläkoulun ja lukion kuvataideopettajille, mutta se antaa vinkkejä myös muille mediakasvattajille.

Johanna Kinnari on media- ja viestintäalan moniosaaja, jolla on vahva yrittäjätausta ja kansainvälinen kokemus. Kinnarin erityisosaaminen painottuu visuaaliseen ja digitaaliseen viestintään.

Keskiviikkona 19.8.2026 klo 15.30-17

Elokuvantekijä ja kirjailija Zagros Manuchar:
Sadut siltoina – monikulttuurisuus ja monikielisyys varhaiskasvatuksessa

Työpajassa Zagros antaa työkaluja kriittisen medialukutaidon vahvistamiseen, kasvavan identiteetin tukemiseen sekä monikielisyyden ja monikulttuurisuuden kohtaamiseen satujen ja lapsille lukemisen kautta. Hän tarkastelee satujen ja tarinoiden merkitystä aikana, jolloin lasten arkeen vaikuttaa yhä tiiviimmin nopeasyklinen mediamaailma. Varhaiskasvatuksen ammattilaisille suunnattu työpaja käsittelee monikulttuurisen mediakasvatuksen mahdollisuuksia päiväkoti- ja esikouluikäisten parissa.

Zagros Manuchar on suomalainen elokuvantekijä ja taiteilija, jonka teoksia on esitetty kansainvälisesti elokuvafestivaaleilla, kulttuurilaitoksissa ja näyttelyissä. Taiteellisessa tuotannossaan hän on käsitellyt muun muassa lapsuutta, yksinäisyyttä, väkivaltaa sekä tarvetta tulla nähdyksi ja rakastetuksi. Hän on opettanut taidekasvatusta myös lapsille ja nuorille, ja hänellä on taiteen kandidaatin ja maisterin tutkinnot Helsingin taideyliopiston Kuvataideakatemiasta.

Torstaina 11.6.2026 klo 15-16.30

Mediakasvattaja Petrus Jauhiainen:
Pelien visuaaliset elementit mediakasvatuksellisten keskustelujen aloittajana kirjastotyössä

Mediametkan luottokouluttaja, mediakasvattaja Petrus Jauhiainen vetää kirjastotyöntekijöille ja mediakasvattajille työpajan, jossa edistetään saavutettavaa ja monikulttuurista mediakasvatusta pelien kielettömän viestinnän, symbolien ja selkokielisyyden kautta. Työpaja antaa käytännön vinkkejä ja havaintoja monikulttuurisiin kohtaamisiin kirjastoissa ja edistää pelikulttuuria, peleistä puhumista sekä lukuharrastuksen ja -innostuksen löytämistä peleihin liittyvän tai niihin miellettävän kirjallisuuden kautta. 

Petrus Jauhiainen on taide- ja mediakasvatustaustainen kirjastoammattilainen, joka on viime vuodet erikoistunut lasten ja perheiden tapahtumatoimintaan sekä monilukutaitotyöhön. 

Torstaina 21.5.2026 klo 15-16.30

Ihmisoikeusasiantuntija Ujuni Ahmed:
Somekohut ja polarisaatio – miten tukea nuoria rakentavaan keskusteluun

Miksi somessa keskustelut kärjistyvät nopeasti, erityisesti monikulttuurisista teemoista? Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan monet ulkomaalaistaustaiset nuoret kokevat Suomessa syrjintää. Ujunin etätyöpajassa alustetaan aihetta käytännön esimerkein. Keskustelussa tarkastellaan nuorten somekulttuuria ja sitä minkälaista tunteisiin vetoavaa vastakkainasettelua nuoret kokevat. Työpaja tarjoaa käytännön mediakasvatuksellisia vinkkejä siihen, miten nuoria ja nuorten kasvattajia voidaan tukea rakentavaan keskusteluun. Ujunin alustuksen jälkeen käydään yhteistä fasilitoitua keskustelua pienryhmissä. Työpaja sopii nuoria opettaville ja nuorten kanssa töitä tekeville mediakasvattajille.

Ujuni Ahmed on ihmisoikeusasiantuntija, kirjailija ja Kansallisteatterin kotikirjailija. Hän toimii kriisivalmiusjärjestön erityisasiantuntijana ja kouluttaa eri kieli-, ja kulttuurivähemmstöihin liittyvät turvallisuus ja yhdenvertaisuuskysymyksissä.

Keskiviikkona 29.4.2026 klo 15.30-17

Mediametka ry / Elina Vitkala:
Sensitiiviset aiheet opetuksessa ja nuorten kohtaamisessa

Miten käsitellä sensitiivisiä aiheita opetuksessa turvallisesti ja rakentavasti? Mediametkan koordinaattori Elina Vitkala avaa käytännönläheisesti, miten yhteiskunnallisesti haastavia teemoja voidaan lähestyä opetuksessa. Hän tarkastelee, miksi näiden aiheiden käsittely on yhä keskeisempi osa yläkoulun ja toisen asteen opetustyötä, ja millaisia haasteita opettajat kohtaavat arjessaan. Työpajassa tuodaan esiin tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä nuorten kokemuksista sekä siitä, miten esimerkiksi vihapuhe, ennakkoluulot ja vaikeat elämäntilanteet näkyvät oppimistilanteissa ja miten näitä voidaan käsitellä kriittisen ajattelun avulla.

Oivallus-etätyöpaja tarjoaa konkreettisia ja toimivia työkaluja dialogin rakentamiseen sekä haastaviin tilanteisiin puuttumiseen. Työpaja antaa osallistujille valmiuksia vahvistaa turvallista oppimisympäristöä, jossa myös vaikeista aiheista voidaan keskustella avoimesti ja kunnioittavasti.

Elina Vitkala toimii Oivallus 2026 -seminaarin koordinaattorina. Elina on mediakasvatuksen, elokuvataiteen ja koulutusalan asiantuntija, jolla on kokemusta sensitiivisten ja yhteiskunnallisten aiheiden käsittelystä opetuksessa. Vitkalan työskentelyä ohjaa dialoginen lähestymistapa, joka tukee kohtaamista myös haastavien aiheiden äärellä.