Mediakasvatuksen merkittävä rooli demokratiakasvatuksessa
Seminaaritilat tarjoaa Monitoimitalo 13, osoitteessa Pellavatehtaankatu 4, Tampere (tila on esteetön)
Ovet aukeavat, ilmoittautuminen, aamukahvitus ja avaussanat klo 8.30–8.50
Seminaarin avaus
Länsimainen demokratia on kriisissä. Kriisi näkyy mm. sosiaalisen eristäytymisen lisääntymisenä, poliittisen päätöksenteon ja kansalaisten luottamuksen heikentymisenä, nuorten inaktiivisuutena yhteiskunnallisina toimijoina sekä toisinajattelijoiden suoranaisina hyökkäyksinä demokratiaa vastaan. Ihmisyyttä jatkuvasti ympäröivä mediatulva lisää harhaanjohtavaa, ahdistavaa ja polarisoivaa sisältöä, mikä entisestään ruokkii kriisiä.
Demokratiakasvatus on keino käsitellä demokratian tilaa ja sen kriisiä. Demokratiakasvatuksen tehtävä on kasvattaa aktiivisia kansalaisia ja demokraattisia päätöksentekijöitä. Jatkuva median murros luo haasteita aktiiviselle kansalaisuudelle, kun useat mediat manipuloivat median käyttäjiä uskomaan heille algoritmien syöttämää tietotulvaa sekä disinformaatiota luotettavan tiedon sijaan. Mediakasvatuksella ja kriittisen medialukutaidon kehittymisellä on entisestään merkittävämpi rooli demokratian puolustamisessa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa. Mediakasvatuksen keinoin saatu osaaminen on tulevaisuudessa yksi kriittisimmistä kansalaistaidoista. Mediakasvatuksen avulla yhteiskuntaan vaikuttavista elementeistä voidaan käydä asiallista ja kriittistä keskustelua ja tuottaa yhteistä ymmärrystä, synnyttää tulevaisuususkoa ihmisyyteen sekä lisätä osallisuutta kansalaisyhteiskuntaan.
Oivallus 2025 tarjoaa sisältöjä, joiden avulla osallistuja pääsee aktiivisesti keskustelemaan kotimaisen mediakasvatuksen keinoista arjen demokratiakasvatuksessa. Alla esitellyt käytännön työpajat ja asiantuntijapuheenvuorot antavat osallistujille keinoja käsitellä demokratian tilaa ja yhteiskunnallisia ilmiöitä mediakasvatuksen keinoin.
Seminaarissamme käsittelemme mm. luotettavaa journalismia ja työkaluja journalistiseen työskentelyyn kouluissa, tekoälyn roolia ja tekoälytaitoja, vaikuttavuusviestintää, inkluusiota sekä sosiaalisen median merkitystä julkisessa keskustelussa.
Oivallus-seminaaria yhteistyössä Mediametkan kanssa ovat tekemässä Äidinkielen opettajain liitto, Yleisradio, Tampereen kaupunki, Tampereen yliopisto, Oulun yliopisto sekä Uutismedian liitto. Oivallusta rahoittavat C.V. Åkerlundin mediasäätiö sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lähityöpajat klo 8.50 – 11.30
(työpajoihin ilmoittautumislinkki lähetetään sähköpostitse seminaarilipun hankkineille)
Äidinkielen opettajain liitto / Mari Erho:
Kenen ääni kuuluu? Demokratiakasvatusta median kuvien kautta
Työpajassa tarkastellaan demokratian ja tasa-arvon toteutumista median kuvastossa: kenen ääni ja kasvot pääsevät esiin, ja ketkä jäävät näkymättömiin? Työpaja tarjoaa konkreettisia työkaluja ja näkökulmia siihen, miten opetuksessa voidaan käsitellä vallan ja näkyvyyden kysymyksiä uutiskuvitusten ja muiden mediatekstien avulla.
Yleisradio / Mari Vesanummi:
Tekoälyä opettajille! Hyödynnä tekoälyä opetuksessa, opasta koululaisiasi tekoälyn pariin
Etkö ole ottanut vielä tekoälyä haltuun? Jännittääkö tekoäly? Tämä työpaja inspiroi sinua hyödyntämään tekoälyä koulutyössä. Työpajassa kuulet myös helppoja tapoja alustaa keskusteluita tekoälyyn liittyvistä aiheista oppilaiden kanssa, kuten tekoälyn perusteet, algoritmit ja tekoälyn tarjoamat haasteet medialukutaitoon.
Tampereen kaupunki / Laura Taittonen:
Tekoäly tutuksi varhaiskasvatuksessa
Työpajassa pääsee kokeilemaan, miten pienten lasten kanssa voidaan tutustua tekoälyyn leikkien avulla. Osallistujat tutustuvat erilaisiin varhaiskasvatusikäisille lapsille soveltuviin sivustoihin ja menetelmiin tekoälyyn tutustumisessa. Yhdessä pohditaan myös tekoälyn eettistä ja turvallista käyttöä lasten kanssa.
Mediametka / Minna Laakso:
Retoriikka työvälineenä vaikuttavassa mediakasvatuksessa
Retoriikka on vaikuttamaan pyrkivää viestintää, jota kohtaamme päivittäin – mainoksissa, somessa, uutisissa ja jopa arkisissa keskusteluissa. Digitaalisessa maailmassa viestit ovat yhä lyhyempiä, mutta niiden vaikuttavuus ei ole vähentynyt, päinvastoin. Siksi on tärkeää, että osaamme tunnistaa ja ymmärtää retorisia keinoja, joilla meihin vaikutetaan sekä hyödyntää niitä itse omassa viestinnässämme. Tässä työpajassa tutustumme retoriikan historiaan ja sen nykypäivän ilmiöihin, pohdimme vaikuttamisen tapoja sekä harjoittelemme käytännössä retorisia keinoja mediakasvatuksen näkökulmasta. Työpaja tarjoaa työkaluja niin kriittiseen medialukutaitoon kuin oman ilmaisun vahvistamiseen.
Asiantuntijapuheenvuorot
Klo 12.30-15.20
Sirkku Kotilainen / Tampereen yliopisto:
Kohti tekoälyn lukutaitoja
Asiantuntijapuheenvuorossaan professori Sirkku Kotilainen kuvaa ensin lyhyesti lasten ja nuorten suhdetta tekoälyn käyttöön hyödyntäen viimeisintä tutkimusaineistoa EUKids Online Suomi-hankkeesta. Näkökulma pureutuu tekoälyn lukutaitoon hyödyntäen kriittistä mediakasvatusta. Asiantuntijapuheenvuorossa Sirkku pohtii myös sitä, miten opetuksessa voisi vahvistaa kriittiseen tekoälyn lukutaidon ohjauskeinoja. Puheenvuorossa tuodaan käytännön esimerkkejä parhaillaan käynnissä olevasta, EU-rahoitteisesta TADAM-hankkeesta.
Sirkku Kotilainen toimii professorina Tampereen yliopistossa Informaatioteknologian ja viestinnän (ITC) tiedekunnassa. Hänen tutkimusalueensa on mediakasvatus, kuten mediakasvatus eri kouluasteilla ja digilukutaitojen ohjaus nuorisotyössä. Tutkimus kattaa myös lasten ja nuorten osallistumisen verkossa sekä kriittisen digilukutaidon, ml. tekoälyn lukutaito. Tutkimushankkeita hänellä on parhaillaan käynnissä viisi. Kotilainen on tutkimusuransa aikana kirjoittanut toistasataa tutkimusjulkaisua.
Henri Huttunen / Oulun yliopisto:
Keskusteleva demokratiakasvatus ja sen erityiset haasteet
Asiantuntijapuheenvuorossaan Henri Huttunen avaa kuulijoille, miksi demokratiakasvatuksen tulisi olla luonteeltaan keskustelevaa ja miksi tällaisen kasvatuksen toteuttamiseen käytännössä liittyy erityisiä haasteita. Hän lisäksi avaa uuden tutkimuksensa tuloksia, jossa maahanmuuttajanuoria haastateltiin tavoitteena selvittää, mitä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisen esteitä ja mahdollisuuksia he ovat kohdanneet. Asiantuntijapuheenvuorossaan Henri antaa vinkkejä mediakasvatuksen hyödyntämiseen osana demokratiakasvatusta.
Henri on väitöskirjatutkija Oulun yliopistosta. Hänen tutkimuksensa käsittelee ensisijaisesti keskustelevan demokratiakasvatuksen mahdollisuuksia vastata aikamme suuriin haasteisiin. Tällaisia haasteita ovat esimerkiksi poliittisen polarisaation tuottamat ongelmat sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden ja yhteiskunnallisen inkluusion puutteet. Huttunen on osa moninäkökulmaista DEMOED-tutkimusryhmää, jonka tehtävä on arvioida ja uudistaa demokratia- ja kansalaisuuskasvatuksen perusteita sekä teoriaa.
Susanna Ahonen / Uutismedian liitto:
Media- ja demokratiakasvatus kulkevat käsi kädessä
Demokratian heikkeneminen etenee nopeammin kuin myönteinen kehitys. Ilman riippumatonta tiedonvälitystä demokratiaa ylläpitävät instituutiot rapautuvat.
Journalistisen tiedonvälityksen ja muun viestinnän erojen tunnistaminen voi olla haastavaa nykyisessä mediaympäristössä, jossa erilaiset viestit kilpailevat yleisön huomiosta. Siksi on tärkeää, että yleisö on medialukutaitoinen ja kykenee arvioimaan kriittisesti saamaansa tietoa.
Susanna Ahonen vastaa Uutismedian liiton informaatiolukutaitohankkeesta sekä vetää Ukrainan median itsesääntelyyn ja journalistiseen etiikkaan keskittyvää kehitysprojektia yhteistyössä Ukrainan riippumattomien aluelehtikustantajien liiton kanssa. Puheenvuorossa Susanna esittelee Uutismedian liiton Media ja demokratia -sivustoa, joka tarjoaa työkaluja media- ja demokratiakasvattajien tueksi.
Seminaarin loppusanat ja virkistäytyminen klo 15.20-16.00
