Sosiaalinen mediaTeknologia
Keskusteleva tehtäväToiminnallinen tehtävä
10–12-vuotiaat7–9-vuotiaat
MonilukutaitoTieto- ja viestintäteknologia
Äidinkieli ja kirjallisuusYhteiskuntaoppi
AskarteluvälineetInternetTablet

Meidän mainokset

Tutkimusten mukaan lasten itsenäinen internetin käyttö lisääntyy selvästi 9-vuotiaana. Tällöin lapsi kohtaa myös entistä enemmän ja entistä kohdennetumpaa mainontaa. Tämä työpaja opettaa lapsia tunnistamaan erilaisia mainoksia ja ymmärtämään mainonnan kohdentamisen logiikkaa. Työpaja koostuu kahdesta tapaamiskerrasta.

Kohderyhmä: 3.–4.-luokkalaiset

Kesto: 120 min

Tavoitteet:

  • Lapset oppivat tunnistamaan mainoksia sekä ymmärtämään mainonnan kohdentamisen logiikkaa.
  • Lasten ymmärrys siitä, miksi mainoksia on olemassa, lisääntyy.
  • Lasten tiedonhaun taidot kehittyvät.
  • Lapset perehtyvät videokerronnan perusteisiin.

Tarvikkeet:

  • Koululuokka tai muu rauhallinen työskentelytila, josta on mahdollisuus levittäytyä pienempiin tiloihin (esim. koulun käytäville) kuvaamaan
  • Tabletteja tai muita videotyöskentelyyn ja yksinkertaiseen editointiin sopivia työkaluja
  • Tarvittaessa työskentelyssä voi hyödyntää lasten omia älypuhelimia
  • Videotykki, valkokangas ja kaiuttimet videoiden katselua varten. Muista myös tarvittavat adapterit ja HDMI-johto!
  • Internetyhteys
  • Kyniä ja paperia

Ennakkotehtävä

Jokaisen työpajaan osallistuvan lapsen tulee ennen työpajaa haastatella itselleen läheistä ihmistä. Parasta on, että ryhmän jäsenet haastattelevat eri-ikäisiä ihmisiä. Sopikaa etukäteen, kuka haastattelee vaikka pikkusisarustaan, kuka itseään vanhempaa sisarusta, kuka vanhempiaan tai isovanhempiaan. Haastattelun vastaukset tulee kirjata muistiin.

Haastattelukysymykset:

  • Ikä?
  • Sukupuoli?
  • Asuinpaikka? 
  • Siviilisääty?
  • Keitä perheeseen kuuluu?
  • Lempiruoka? Onko ruoka-aineallergioita?
  • Lempijuoma?
  • Harrastukset?
  • Missä viettää vapaa-aikaansa?
  • Missä työskentelee tai opiskelee? (Onko eläkeläinen, työtön tms.?)
  • Miten liikkuu mieluiten? (Esim. omalla autolla, julkisilla liikennevälineillä, polkupyörällä)
  • Minkälaisia mediavälineitä käyttää? (Esim. televisio, älypuhelin, tietokone, pelikonsoli, radio, sanomalehti)

Toiminta

Keskustelkaa ensimmäisen tapaamiskerran aluksi yhteisesti. Mitä mainos tarkoittaa? Missä paikoissa lapset ovat nähneet mainoksia? Minkälaisiin mainoksiin he ovat törmänneet internetissä? Entä digitaalisissa peleissä? Miksi mainoksia on olemassa? Kuka niitä tuottaa? Miten erilaiset mainokset vaikuttavat juuri teidän elämäänne? Mitä tarkoittaa brändi? Mitä brändejä lapset tunnistavat? Liittyykö niihin mielikuvia?

Jakautukaa noin neljän hengen ryhmiin ennakkotehtävien mukaan. Yhdessä ryhmässä ovat ne lapset, jotka ovat haastatelleet isovanhempiaan, toisessa ne, jotka ovat haastatelleet pikkusisarustaan, ja niin edelleen. Ryhmäläiset valitsevat haastatteluistaan yhden, jota he käsittelevät tehtävissään.

Jokainen ryhmä muodostaa yhden mainostoimiston. Mainostoimistot tutkivat valitsemaansa haastattelua ja miettivät juuri kyseiselle henkilölle sopivan tuotteen tai palvelun, esimerkiksi videopelin, kengät, hieronnan tai karkkipussin. He piirtävät tuotteesta tai palvelusta kuvan piirustuspaperille ja kirjoittavat mainostamisen kannalta tärkeitä tietoja:

  • Mitä ominaisuuksia tuote tai palvelu sisältää? (Esim. väri, ulkoasu, toiminnot)
  • Miksi tuote tai palvelu sopii juuri tälle henkilölle?
  • Missä tuotetta tai palvelua kannattaisi mainostaa, jotta mainos tavoittaisi juuri tämän henkilön? Pelissä, jollakin verkkosivulla, televisiossa vai radiossa? Miksi juuri kyseisessä paikassa?

Ensimmäisen tapaamiskerran lopussa kaikki ryhmät esittelevät toisille suunnittelemansa tuotteen sekä henkilön, jolle he tuotteen suuntaavat. Keskustelkaa lopuksi yhdessä mainonnan kohdentamisesta. Miksi television lastenohjelmien mainostauoilla esitetään usein lelumainoksia? Minkälaisia tietoja ihmisistä kerätään esimerkiksi erilaisilla internetsivuilla tai sosiaalisen median kanavissa? Mihin näitä kerättyjä tietoja käytetään?

Toisen tapaamiskerran aikana ryhmät työstävät mainosvideot mainostamaan omaa tuotettaan. Tarkoituksena on tuottaa lyhyt audiovisuaalinen teos, ei perehtyä elokuvan tekemisen vaiheisiin syvällisesti. Tapaamiskerran aluksi voitte etsiä erilaisia mainosvideoita netistä tai muistella mieleen jääneitä televisiomainoksia. Mainosvideoita on hauska tehdä oikeita mainoksia jäljittelemällä.

Aloittakaa ryhmätyöskentely hahmottelemalla videomainoksen tapahtumat. Mitä mainoksen alussa, keskikohdassa ja lopussa tapahtuu? Ryhmien tulee kirjata suunnitelmansa nopeasti muistiin. Lisäksi heidän tulee miettiä seuraavat yksityiskohdat:

  • Työnjako. Kuka ohjaa, kuvaa, editoi tai näyttelee?
  • Kuvauspaikka. Missä mainos kuvataan? Mitä kuvissa näkyy? Sisältääkö mainos leikkauksia vai koostuuko se vain yhdestä kuvasta?

Jokaisen ryhmän tulee esitellä oma suunnitelmansa työpajan ohjaajalle ennen mainoksen kuvaamista.

Jakakaa jokaiselle ryhmälle väline, jolla he voivat kuvata oman mainosvideonsa. Ennen varsinaisia kuvauksia kannattaa tehdä testi, jossa varmistuu, että kameran asetukset ovat kunnossa ja äänet kuuluvat hyvin. Mainosvideo voi koostua yhdestä tai useammasta kuvasta. Jos videoon tulee useammissa eri paikoissa kuvattuja otoksia, ryhmäläisten kannattaa miettiä tarkasti myös paras kuvausjärjestys. Joskus esimerkiksi roolivaatteiden vaihtamiseen saattaa kulua aikaa.

Kuvausten jälkeen mainosvideo editoidaan. Siirtäkää tarvittaessa videomateriaali koneelle, jolla aiotte videon editoida. Helpointa on, jos editointiohjelma on valmiiksi samalla laitteella, jolla video kuvataan, esimerkiksi tablet-laitteella tai älypuhelimessa. Editointivaiheessa mainokseen voidaan lisätä esimerkiksi tekstejä, äänitehosteita tai musiikkia. Videomainos ei sisällä alku- tai lopputekstejä. 

Tallentakaa valmiit mainokset ja katsokaa ne yhdessä. Keskustelkaa siitä, mitkä piirteet tekevät videoista mainoksia. Ovatko ne tunnistettavissa mainoksiksi? Minkälaisia mielikuvia eri mainokset herättävät? Onko videomainos helpompi tunnistaa mainokseksi kuin esimerkiksi radiomainos, internetsivun bannerimainos tai YouTube-videoon sisältyvä tuotesuositus?

Työpajaohjeistus on julkaistu Mediametkaa! Osa 10 – Mediakasvatuksen parhaat käytännöt -kirjassa vuonna 2018. Kirjan on kustantanut PS-kustannus.

Avainsanat

Kriittinen ajatteluKuluttajaMainonnan lukutaitoMarkkinointi

Katso myös