Lehdet

Suomalaiset ovat ahkeraa sanoma- ja aikakauslehtien lukijakansaa. Printtimediaan luotetaan ja sen asema on vankka muun mediatarjonnan keskellä. Lehdet ovat monipuolista ja hyödyllistä materiaalia mediakasvatukseen. Ne viihdyttävät ja viisastavat. Ne opettavat lukemaan ja tulkitsemaan mediatekstejä sekä pohtimaan erilaisen vaikuttamisen keinoja.

Sanomalehdet

Sanomalehti on vanha ja perinteinen media. Sanomalehdet alkoivat ilmestyä säännöllisesti Suomessa 1800-luvulla. Sanomalehden säilyminen valtamediana sähköisen viestinnän aikakaudella perustuu siihen, että se mielletään ajankohtaiseksi, luotettavaksi ja monipuoliseksi.

Sanomalehdellä tarkoitetaan uutisia ja selostavia kirjoituksia sisältävää julkaisua, joka on painettu paperille, mutta ilmestyy nykyisin myös sähköisenä versiona. Tiedotus- ja ilmaislehtiä ei kutsuta sanomalehdiksi. Erilaiset sanomalehdet voidaan jaotella ilmestymistiheyden, alueellisen luonteen tai sisällön sekä kilpailuaseman perusteella. Sanomalehti julkaisee lehden itsensä määrittelemän linjan mukaista toimituksellista aineistoa sekä maksettuja ilmoituksia ja mainoksia.

Lehden pääuutiset julkaistaan yleensä ensimmäisellä tai kolmannella sivulla, josta lukija voi silmäillä lyhyesti päivän tärkeimmät uutiset sekä viittaukset lehden muihin aiheisiin. Lukijan kannalta on tärkeää, että kiinnostavat asiat löytyvät helposti. Sen vuoksi lehden sisältö on jaettu eri osastoihin, kuten kotimaa, ulkomaat, kulttuuri, urheilu, radio- ja tv-sivut ja ilmoitukset. Jutuilla tarkoitetaan kaikkia toimituksen kautta lehdessä julkaistavia tekstejä, uutisista ja reportaaseista mielipidekirjoituksiin. Jutut voivat olla lehden omien toimittajien, ulkomailla toimivien kirjeenvaihtajien, uutistoimistojen tai muiden toimittajien ja avustajien kirjoittamia.

Sanomalehti mediakasvatuksessa on monipuolinen ja helposti saatava oppimateriaali. Sen avulla voidaan tarkastella ja tuottaa itse erilaisia kuva- ja tekstimateriaaleja. Sanomalehtienliitto järjestää vuosittain perinteisen sanomalehtiviikon, jonka yhteydessä on tarjolla runsaasti vihjeitä sanomalehtien työstämiseen.

Uutinen

Uutisella tarkoitetaan ennen julkaisemattoman tiedon kertomista. Se on juttutyypeistä vanhin ja yleisin. Jotta uutiskynnys ylittyisi, on tiedon oltava ajankohtainen, yleinen tai paikallinen, epätavallinen tai tärkeä. Uutinen vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin, miksi, miten ja kuka.

Sanomalehdissä kirjoittaminen pohjautuu sananvapauteen. Lainsäädäntö edellyttää, että jokaisella lehdellä on vastaava toimittaja eli päätoimittaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa toimitustyötä.

Kuvat

Sanomalehdet sisältävät erilaisia valokuvia, piirroskuvia sekä havainnollistavaa grafiikkaa. Kuvilla sanomalehdessä pyritään siihen, etteivät kuvat ole vain tekstin kuvitusta, vaan ne toimivat toinen toistaan rikastuttavassa yhteistyössä. Kuvajournalismissa kuvien valinnalla, rajaamisella ja koolla on suuri merkitys siihen, mitä kuva kertoo. Sama kuva eri asiayhteydessä voi saada useita eri merkityksiä.

Aikakauslehdet

Aikakauslehdillä on vankka ja vakiintunut asema muiden medioiden keskellä suomalaisessa kulttuurissa. Ensimmäinen suomalaisille suunnattu aikakauslehti ”Om konsten att rätt behaga” ilmestyi jo vuonna 1782. Nykyään aikakauslehtien kirjo on laaja. Eri aikakauslehtinimikkeitä on yli 3500 ja uusia lehtiä syntyy kaiken aikaa. Suomessa luetaankin eniten aikakauslehtiä Euroopassa.

Aikakauslehti on tarkasti kohdennettu media. Lehtiä kohdennetaan erilaisille ryhmille; lapsille, nuorille, aikuisille, vauvaperheille, lapsiperheille, 40-kymppisille, eläkeikäisille, harrastusten ja mielenkiinnon mukaan, eri ammattiryhmille, saman kauppaketjun asiakkaille jne. Printtilehden lisäksi aikakauslehdillä on omat www-sivunsa, ja siellä on erilaisia palveluja ja tuotteita.

Aikakauslehdistö on ajan hermolla; sen täytyy seurata tarkasti aikaa ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia sekä vastata lukijoidensa muuntuviin tarpeisiin. Ideana on välittää lukijalle tekemistä, ajattelemisen ja pohdiskelun aiheita, uutta tietoa ja uusia näkökulmia ajan ilmiöihin sekä viihdyttää lukijaa. Lehti joutuu houkuttelemaan lukijansa, se yrittää vedota lukijansa toiveisiin, pelkoihin, tuntea uhat ja mahdollisuudet sekä kertoa hyödyt ja haitat. Aikakauslehti joutuu esittämään tiedon lukijaa kiinnostavassa asetelmassa. Tietoa dramatisoidaan, jotta se saadaan vetäväksi ja kiinnostavaksi. Lehtijuttu vastaa kysymyksiin kuka, miksi, mitä, missä, milloin ja miten?

Mediakasvatuksessa aikakauslehdet ovat hyvää ja monipuolista materiaalia. Ne opettavat tiedonhankintaan, opettavat valikoimaan ja suodattamaan sekä johdattavat yhteiskunnalliseen keskusteluun. Artikkeleista voidaan ammentaa tietoa esimerkiksi eri oppiaineiden sisältöä ja aihepiirejä laajentamaan ja rikastamaan. Lehdet mahdollistavat mainiosti myös eri oppiaineiden välisen integraation. Luokassa tai ryhmässä toteutettu oma lehtiprojekti johdattaa mediaesityksen tekemisen monipuoliseen maailmaan. Eri juttutyyppejä, tekstejä, palstoja kuvia ja mainoksia tehdessään oppilaat pääsevät sisälle mediaesityksen rakenteeseen, sisältöön ja vaikuttamisen keinoihin.

Aikakauslehtien juttutyyppejä:

Pääkirjoitus kutsuu tekstillään lehden arvomaailmaan. Se käsittelee ajankohtaisia asioita, ottaa kantaa ja ehdottaa toimenpiteitä sekä arvottaa, analysoi ja luo yhteyden lukijakuntaan.

Kolumnin tarkoituksena on saada lukija oivaltamaan jotakin uutta. Se on henkilökohtainen asioita ja ilmiöitä pohdiskeleva tai kritisoiva kirjoitus.

Pakina on hauska ja humoristinen lyhyt juttu. Se pyrkii huvittamaan ihmistä ja esittää asioista uusia ja käänteisiä näkökulmia.

Uutinen on tietopohjainen lyhyt teksti. Se kertoo lyhyesti uuden asian tai tuttuun asiaan tulleen uuden käänteen. Uutisessa käsitellään vain yhtä tuoretta asiaa tai tapahtumaa kerrallaan. Uutinen pyrkii vastaamaan kysymyksiin: Mitä, missä, milloin, miten, miksi ja kuka?

Henkilöjuttu kertoo asioista ihmisen äänellä. Jutun henkilö on lukijan vertaiskokija. Hän on henkilö, johon samaistutaan, jota ihmetellään tai paheksutaan tai josta otetaan oppia. Se voi olla asiantuntijahaastattelu, elämäntarina, muotokuva, merkkipäivähaastattelu, tuokio tähden parissa, silminnäkijäkertomus jne.

Reportaasissa kirjoittaja tutustuu lukijan puolesta asioihin, paikkoihin ja tapahtumiin. Lukija kokee elämyksiä ja pääsee kirjoittajan kanssa erilaisiin paikkoihin ja uusiin maailmoihin. Tekstissä tulee esille kirjoittajan aistielämyksiä; hajuja, makuja, väriä, liikettä ja ääniä. Matkakertomus on tyypillinen reportaasin muoto.

Kritiikki, arvostelu on asiantuntijan arvio tai henkilökohtainen näkemys jostakin tapahtumasta, taideteoksesta, elokuvasta tai vaikkapa tietokonepelistä.

Neuvokki. Tekstissä neuvotaan, miten jokin asia tulee tehdä. Näin puhdistat kahvinkoneen ja näin asetat rajat lapsesi pelaamiselle netissä.

Teema. Lehdessä oleva iso juttukokonaisuus jonkin teeman parissa, esim. kodin sisustus.

Esittely antaa ennakkotietoa tulevasta tapahtumasta, teoksesta tai vierailijasta.

Palsta on ns. silppusivu, johon on koottu pieniä uutisia, uutuuksia, ihmisiä, kirjoja, kokouksia, messuja ym.

Viihdesivut sisältävät ajanvietettä; ristikoita, sudokuja, tehtäviä, pieniä tietokilpailuja, alennuslippuja, horoskooppeja, sarjakuvia ym.

Testi, tutkimus, vertailu kertovat jostakin tuotteesta tai toiminnosta. Testi voi perustua hyvinkin tarkkaan tutkimukseen tai sitten kuluttajien arvioon ja mielipiteeseen tuotteesta.

Lisäksi lehdessä on kansikuva, joka kertoo houkuttelevasti ja ytimekkäästi lehden sisällöstä. Kannessa kuvalla on suuri painoarvo. Kuvareportaasiraportoi aiheesta tai tapahtumista usean valokuvan voimalla. Uutiskuva ja kuvituskuva tuovat oman näkökulmansa tekstin tueksi. Uutiskuva mielletään totuudenmukaiseksi ja informatiiviseksi ja kuvituskuva puolestaan symboliseksi.

Aikakauslehden ABC

Aikakauslehdet ovat ajankohtaista ja helposti saatavaa materiaalia. Niissä on tuoretta tietoa ja sisältöä eri oppiaineisiin, erilaisten teemojen käsittelyyn ja medialukutaidon harjoittamiseen. Suomessa ilmestyy lähes 3500 eri aikakauslehteä. Melkein jokaiseen kotiin tulee joku aikakauslehti. Aikakauslehti, paperinen sellainen, on säilyttänyt paikkansa niin aikuisten kuin lasten arjessa lisääntyneestä mediatarjonnasta ja digitaalisuudesta huolimatta. Aikakauslehti innostaa, viihdyttää ja tarjoaa tietoa. Lukutottumukset syntyvät jo lapsena, lukeva lapsi kasvaa lukevaksi aikuiseksi.

Pienillä lapsilla lukeminen keskittyy lehden visuaalisiin elementteihin, kuviin, väreihin, tuttuihin hahmoihin, kirjaimiin, sanoihin ja merkkeihin. Aikakauslehden parissa voikin harjoitella juuri näiden elementtien hahmottamista, opetella tiedonhakua, kokeilla mielipiteen muodostamista ja ilmaisemista sekä tutkia ympäröivää maailmaa ja mediaa.

Aikakauslehtiä voi tehdä myös itse. Näin harjoitellaan kielellistä ja kuvallista ilmaisua, eli medialukutaitoa. Koska työskentely on tiimityötä, saavat yhteistoiminnalliset ja sosiaaliset taidot harjoitusta. Itse lehtiä tekemällä päästään kokeilemaan valintojen tekemistä ja perustelemista, vaikuttamista ja vastuuta sekä mediakulttuuriin osallistumista. Lasten omat ajatukset tulevat kuuluviin ja näkyviin.

Tutkimusretki aikakauslehteen

Retki alkaa aikakauslehtiä keräämällä. Monipuolinen lajitelma eri aikakauslehtiä havainnollistaa, miten monenlaisia lehtiä on olemassa. Pohtikaa, miksi lehtiä on niin monenlaisia. Kenelle mikäkin lehti on tehty? Mistä niin päättelette? Mitä aikakauslehtiä tulee lasten koteihin? Mitä lehtiä lapset lukevat? Entä mitä tapahtuu lehdille lukemisen jälkeen?

Kansi on aikakauslehden tärkein sivu, sillä se synnyttää mielikuvia ja antaa lupauksia tyylistä ja sisällöstä sekä innostaa lukemaan lehteä. Kannen tavoitteena on myydä lehteä. Lehden nimi on samalla lehden logo. Siitä ja tyylistä tunnistaa lehden.

  • Tutkikaa eri aikakauslehtien kansia ja keskustelkaa niistä. Mitä kannessa on? Mistä lehden tunnistaa? Mitä värejä kannessa on käytetty? Missä lehdissä on eniten kuvia kannessa? Entä missä tekstiä? Mistä se johtuu? Mikä on kannen pääkuvan aihe? Etsikää kannen esittelemät jutut myös lehdestä. Millainen kansi innostaa lukemaan lehteä?
  • Lehdessä on kuvia, muotoja, kirjaimia, sanoja, kielikuvia, sanontoja ja numeroita. Etsikää lehdestä oman nimen kirjaimet. Leikatkaa ne irti. Etsikää myös muiden tuttujen sanojen kirjaimia ja leikatkaa ne irti. Miettikää millainen kuva olisi jutussa, jonka otsikkona olisi oma nimi tai muu tuttu sana. Voitte piirtää kuvan ja liimata kirjaimet otsikoksi. Kertokaa mistä juttu kertoo. Etsikää sanoja, joiden merkitystä ette tunne, selvittäkää ja selittäkää ne omin sanoin. Metsästäkää sanontoja ja kielikuvia ja kertokaa omin sanoin mitä ne tarkoittavat.
  • Etsikää numero, joka on sama kuin oma, kaverin, äidin ja isän ikä… Kuka on vanhin ja kuka nuorin? Minkä verran heillä on ikäeroa? Mistä asioista numerot lehdessä kertovat? Etsikää kuvia, joissa on lukumääriä, yksi eläin, kaksi ihmistä, kolme pyörää tai pieni ja suuri esine, pitkä ja lyhyt ihminen.

Aikakauslehdet ovat visuaalisia. Niissä on runsaasti hyvälaatuisia kuvia niin juttujen yhteydessä kuin mainoksissakin. Usein kuva johdattaa tekstiin, se herättää kiinnostuksen lukea juttu.

  • Testatkaa miten kuva vaikuttaa. Avatkaa lehti. Minne katse etsiytyy ensimmäisenä? Mikä aukeamalla kiinnittää huomionne? Testatkaa sama lehden kannen kanssa.
  • Valitkaa suosikkikuva lehdestä. Leikatkaa se irti. Kertokaa toisillenne pareittain kuvista ja siitä, miksi valitsitte juuri kyseisen kuvan. Etsikää lehdistä lasten kuvia ja lapsista kertovia juttuja. Leikatkaa kuvat irti ja kirjatkaa, mistä lehdestä kuva tai juttu löytyi. Keskustelkaa lopuksi millaisissa lehdissä oli juttuja lapsista ja millaisissa ei, ja pohtikaa syitä siihen. Millaisia ovat kuvien tytöt ja millaisia pojat? Entä miehet, naiset, perheet, harrastukset ja kodit? Tutkikaa kuvia ja miettikää mitä lapset niissä tekevät, mistä jutut kertovat, voisivatko kuvat olla todellisista tilanteista, minkä ikäisiä lapsia niissä on.

Kuvat eivät välttämättä kerro totuutta. Niitä on voitu käsitellä ja muutella. Ne voidaan esittää väärässä yhteydessä tai osittain rajattuina.

  • Valitkaa kuva ja muokatkaa sitä piirtämällä ja yhdistelemällä toisia kuvia siihen. Rajatkaa kuva, mitä jää kuvaan, mitä kuvan ulkopuolelle? Lukekaa kuvan alkuperäinen kuvateksti. Miten kuvan sisältö muuttui? Keksikää muokatulle kuvalle uusi kuvateksti.

Aikakauslehdissä on usein sarjakuvia. Sarjakuvat voivat olla kolmen ruudun, usean sivun tai kokonaisen lehden mittaisia. Ne houkuttelevat pieniä lukijoita visuaalisuudellaan, vaikka kaikkia sarjakuvia ei ole suinkaan tehty lapsille. Sarjakuvissa tarinaa ja lukijaa kuljetetaan eteenpäin kuvien, tekstien ja merkkien avulla ruutu ruudulta. Sarjakuvalla on oma kielensä, jota opitaan huomaamatta sarjakuvia lukemalla.

  • Mitä sarjakuvalehtiä muistat? Mitä olet lukenut? Mikä on suosikkisarjakuvahahmosi ja miksi? Onko hahmo tuttu jostakin muualta kuin sarjakuvasta? Löytyykö sarjakuvasta asioita oikeasta elämästä? Millaisia asioita? Tutkikaa sarjakuvien kieltä. Mitä merkkejä löydätte ja mitä ne tarkoittavat? Tutkikaa kuvakokoja. Miksi jossakin kuvassa sarjakuvahahmo on kuvattu läheltä ja jossakin kaukaa? Leikatkaa sarjakuvan ruudut irti ja asetelkaa ne uudeksi tarinaksi. Omissa sarjakuvissa voi esittää luonnon ihmeitä, ratkoa laskutoimituksia tai eettisiä ongelmia.

 

Edistämme lasten ja nuorten mediakasvatusta erityisesti elokuvan, mutta myös muun liikkuvan kuvan osalta.