Äänet

Meitä ympäröi koko ajan ääniympäristö. Äänet ovat aina läsnä, sillä korvia ei voi sulkea kuten silmiä.

Äänet ovat elinympäristössämme jokapäiväinen elementti, mutta siitä huolimatta ihmiset eivät ole tottuneet analysoimaan kuulemaansa. Koemme äänimaisemat ympärillämme kovin arkisina ja jokapäiväisinä, emmekä sen tähden kiinnitä niihin juurikaan huomiota, emmekä ole niistä tietoisia. On väitetty, että länsimainen ihminen on ”silmäihminen”, hän luottaa etupäässä visuaalisiin havaintoihinsa. Sanotaankin, että ”kuva tulee pääovesta ja ääni hiipii hiljaa sivuovesta.”

Retkelle äänimaisemaan

Äänimaisemalla tarkoitetaan sekä äänen ymmärtämiseen että sen tuottamiseen liittyviä seikkoja. Äänimaiseman keskellä oleva kuuntelija ei ole passiivinen vastaanottaja, vaan hän sekä tulkitsee että tuottaa äänellistä ympäristöään. Äänimaiseman voivat muodostaa vaikkapa musiikki, häly ja luonnon sekä teknologian äänet.

Perusäänet ovat niitä ympäristön ääniä, joita ei tavallisesti kuulla tietoisesti. Perusäänet muodostavat taustan muiden äänten havaitsemiselle, sillä usein ne kuuluvat taukoamatta. Esimerkiksi liikenteen humina, meren kohina tai kosken pauhu ovat tällaisia perusääniä, joihin totutaan. Perusääntä ei tietoisesti havaita, mutta muutokset näissä äänissä vaikuttavat kuulijaan. Kaupungin äänimaisemaan tottunut voi kokea maaseudun hiljaisuuden jopa ahdistavana. Signaalilla puolestaan tarkoitetaan tietoisesti kuunneltavaa, merkityksellistä ääntä. Signaali välittää tietyn viestin. Esimerkiksi herätyskellon ääni kertoo, että täytyy herätä ja kirkonkellot kutsuvat puolestaan jumalanpalvelukseen. Äänet voivat siis muodostaa erilaisia tasoja.

Äänien merkitys on aina havaitsijasta riippuvainen. Eri ihmiset kokevat äänen eri tavoin. Toiselle jokin melun taso voi olla häiritsevämpi kuin toiselle, koska tottumiskysymykset ovat erilaiset. Äänen havainnointiin vaikuttavat myös yksilön mielentila, aika, paikka ja muut tekijät.

Ääniä tuottamaan

Äänikerronta perustuu puheeseen, tehosteääniin, musiikkiin ja hiljaisuuteen. Nämä elementit voivat kuulua yhtä aikaa, vuorotellen tai vaikkapa tahdistetusti. Kaikki ääneen kohdistuva toiminta, oli se sitten havainnointia, tuottamista tai keskustelua, lisää tietoisuuttamme äänestä. Taito tunnistaa ja erotella äänikerronnan eri elementtejä kehittyy kuuntelukasvatuksen avulla, kuuntelemaan opitaan!

Äänitietoisuutta voidaan kehittää arkipäivän ääniä havainnoimalla. Ääniä voidaan myös erotella eri äänilähteiden mukaan.

Äänten ja musiikin tuottaminen on lapselle leikkiä, jossa korostuvat luova ajattelu, spontaanisuus ja elämyksellisyys. Musisoinnissa ei välttämättä tarvita erityisiä tarvikkeita tai välineitä, vaan ääniä ja musiikkia voidaan tuottaa hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Paras soitin on ihminen itse. Meistä lähtee monipuolisia ääniä ja äännellä voi monella tapaa. Suusta lähtee monenlaisia ääniä ja omalla kehollaan voi soittaa. Musisoinnissa ei tarvita kuin mielikuvitusta, aikaa, mahdollisuuksia ja intoa ilmaista itseään.

Radion ääni

Monilla tulee usein mieleen ensimmäisenä musiikkiin ja ääniin liittyvänä mediavälineenä radio. Radio onkin vanha media. Radiotoimintaa oli jo yli sata vuotta sitten, kauan ennen televisiota. Radion alkuaikoina ihmiset kokoontuivat radion ympärille kuuntelemaan maailman tapahtumia, sivistämään itseään ja nauttimaan viihteestä. Radiovastaanottimet ovat lisääntyneet, kuten myös profiloituneet kanavat, niiden kaupallisuus ja lähetysvirta. Silti ihmiset kuuntelevat radiota samoista syistä kuin vuosikymmeniä sitten.

Kanavat ovat nykyään erikoistuneet ja niistä tulee juuri kyseiselle kohderyhmälle suunnattua ohjelmaa. Radion ohjelmatyyppejä ovat esimerkiksi kuunnelmat, dokumenttiohjelmat, uutiset, säätiedotukset, ajankohtaisohjelmat, kulttuuriohjelmat, opetusohjelmat ja musiikkiohjelmat. Yleisradio Oy eli YLE on suomalainen, lähes kokonaan valtion omistuksessa oleva radio- ja televisioyhtiö. Se lähetti ensimmäinen radio-ohjelmansa vuonna 1926. Nykyään Ylellä on useita radio- ja televisiokanavia.

Edistämme lasten ja nuorten mediakasvatusta erityisesti elokuvan, mutta myös muun liikkuvan kuvan osalta.