Notice: Undefined variable: class in /var/www/customers/mediametkafi/public_html/wp-content/themes/mediametka/header.php on line 25
class="page-template page-template-page page-template-page-php page page-id-11 page-parent">

Hankkeiden avulla Metka kehittää kohdennettua mediakasvatustyötä ja tutkii mediakasvatuksen menetelmiä ja uusia teknologioita. Vuosien varrella hankkeiden kautta on muun muassa kehitetty pienten lasten mediakasvatusta, tuettu perheiden mediakasvatustyötä sekä tehty näkyväksi maahanmuuttajanuorten omia tarinoita.

 

MobiiliMetkaa Museossa  – iloa ja oppia mediavälineiden avulla –hanke on päättynyt joulukuussa 2014.  Mediakasvatuskeskus Metka ry ja Tekniikan museo ovat tuottaneet hankkeen aikana kaikille museoalan yleisötyöntekijöille ja muille kiinnostuneille lisättyä todellisuutta hyödyntävän toimintamallin yleisötyöhön. Tavoitteena on tarjota selkeitä työkaluja ja ohjeita omaan yleisötyöhön.

Toimintamallissa esitellään lisättyä todellisuutta (augmented reality, AR) hyödyntävä mediakasvatuksellinen työpaja, joka on suunnattu 9‒12-vuotiaille lapsille. Työpajassa yhdistyvät mediakasvatus, museopedagogiikka ja lisätty todellisuus, jotka avaavat lapsille seikkailun ”näkymättömässä maailmassa”. Toimintamalli on suunnattu erityisesti museoiden yleisötyöntekijöille, mutta kaikki museopedagogiikasta ja mediakasvatuksesta kiinnostuneet voivat käyttää sitä inspiraation ja ilon lähteenä omassa työssään. Toimintamalli tarjoaa uuden tavan lähestyä työpajojen suunnittelua ja toteutusta.

”Mediakasvatusta lisätyn todellisuuden avulla –toimintamalli museoiden yleisötyöhön

Hankkeen alussa kartoitettiin mobiililaitteiden käyttöä museoissa ja osana museopedagogista yleisötyötä. Museopostilistan kautta tehdyn kyselyn lisäksi toteutettiin laaja kansainvälinen selvitys tilanteesta kentällä. Taustaselvityksestä kävi ilmi lisätyn todellisuuden potentiaali museoiden yleisötyön välineenä, mutta se myös osoitti kehittyvään tekniikkaan liittyvät haasteet sisällön suunnittelun ja tuottamisen sekä loppukäyttäjän näkökulmista.

 

 

 

 

Hankkeen mediakasvatuksellinen päätavoite on ollut 9–12-vuotiaiden lasten kriittisen medialukutaidon vahvistaminen. Toimintamallissa kuvatussa työpajassa lapsi käyttää mobiililaitetta tiedonhaun, analysoinnin ja tuottamisen välineenä. Lisäksi lapset kokoavat omista mediatuotoksistaan näyttelyn, jonka avulla pohditaan alkuperäisten kuvien ja muokattujen kuvien suhdetta sekä minkälaisen vaikutelman heidän tekemänsä näyttely antaa käsiteltävästä teemasta. Tavoitteena on tukea lasten aktiivista toimijuutta ja osallistumista sekä oman ilmaisun vahvistamista unohtamatta lisätyn todellisuuden ja mobiililaitteiden käytön tuomaa iloa ja intoa.

MobiiliMetkaa Museossa –hankkeessa mediakasvatus on median parissa toimimista mielekkäästi ja turvallisesti, mutta myös läsnäoloa ja yhdessä kokemista. Hankkeen tehtäväksi muodostui tältä pohjalta mediakasvattajan identiteetin vahvistaminen museoalan ammattilaisissa.

Lisätietoja:
Minna Piirainen
projektikoordinaattori
+358 40 580 8626
minna.piirainen(a)mediametka.fi

mobiilimetkaa_logo_2

Mediametkaa_8_avauskuva_100ppi_RGB (1)

Nettiturvallisuus

Netti on monelle yhteisöllisyyden, ystävyyden ja omien harrastusten areena. Netissä tavataan samankaltaisia ihmisiä, keskustellaan vaikeistakin asioista avoimesti, jolloin nettiyhteisöt toimivat vertaistuen paikkana. Netissä useimmin ulkonäköpaineista kärsivät pääsevät paineistaan irti, kun voi keskustella ihmisten kanssa katseilta suojassa. Toisaalta kasvoton ja eleetön viestintä synnyttää väärinymmärryksiä ja huijaukset ovat yleisiä.

Yhteiset pelisäännöt netissä suojaat julkaisijoita ja turvaavat yksilön oikeuksia. Netti on oppimisen alusta ja viihteen valtatie, mutta ennen muuta se on tiedotusväline, jota säätelee Suomen laki. Lakiin on kirjattu henkilötietoihin ja tietosuojaan liittyviä seikkoja yksityisyyden suojaamiseksi. Henkilötietojen suojaaminen on yksi nettiturvallisuuteen liittyvä teema eettisen toiminnan ohella. Netin käytön helppous voi helposti johtaa mielikuvaan, että kaikki on sallittua. Nimettömien kommentointi ja oudot pyynnöt voivat olla netissä liikkujalle uhkaavan tuntuisia, ja aiheuttaa hämmennystä.

Nettiturvallisuus tarkoittaa montaa asiaa:
tietoturvallisuutta,
tietosuojaa ja
eettistä toimintaa.s

Lukuvinkki!
Tietosuojavaltuutetulla on lain mukaan velvollisuus huolehtia toimialaansa kuuluvasta tiedotustoiminnasta. Myös viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettu laki ja asetus velvoittavat viranomaisen tiedottamaan toiminnastaan ja palveluistaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen oikeuksista ja velvollisuuksista toimialaansa liittyvissä asioissa. Lue lisää Tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilta.

Linkkivinkki! YLE:n uutisessa tuodaan esiin tietoturvahölmöyksien viiden kärki

Nettiturvallisuuden peruspilari on tietysti haittaohjelmilta suojattu tietokone tai tablet-laite. Haittaohjelmat voivat pahimmassa tapauksessa kerätä käyttäjän tietämättä hänen henkilötietojaan. On syytä myös käyttää harkintaa epäilyttävien sähköpostiviestien kanssa. Huijausviestit saattavat vaatia jotain tunnistietojasi ja viestin lähettämistä eteenpäin.  Erilaiset käyttöehdot ja tietosuojalausekkeet voivat tuntua puuduttavilta, mutta etenkin usein käyttämilläsi sivustoilla niihin kannattaa tutustua tarkasti. Usein nettisivustojen ja -sovellusten perusperiaate on, että käyttämällä palvelua hyväksyt siihen liittyvät ehdot:

Käyttämällä nettisivua sitoudut noudattamaan kulloinkin voimassa olevia käyttöehtoja. Koska nettisivujen omistaja voi aika ajoin tehdä muutoksia käyttöehtoihin, on syytä tutustua ehtoihin. Mikäli et hyväksy käyttöehtoja, parasta on olla käyttämättä nettisivuja.” (Viesitintävirasto.fi/ kybertuvallisuuskeskus/tietoturvaohjeet)

Verkkopalvelut myös muuttavat käyttöehtojaan melko usein, joten esimerkiksi ajantasaisista yksityisyysasetuksista kannattaa huolehtia. On myös hyvä muistaa, että kaikki verkkoon laitettu yksityinen tieto voi joku päivä muuttua julkiseksi.

Tehtävävinkki! Keskustelkaa opetusryhmän kanssa siitä, mitä kukin netissä julkaisee. Millaisia sisältöjä jaetaan ja keiden kesken? Mitä henkilötiedot oikestaan ovat? Mistä nettisivustojen käyttöehdot voi tarkistaa. 

Lapsia ja nuoria ei pysty valvomaan netin käytössä joka hetki. Lähtökohta on, että pienempien lasten kassa netissä toimitaan yhdessä, ovat jo hieman vanhemmat lapset kovinkin aktiivisia ja itsenäisiä. Omat mobiililaitteet ovat osa identiteettiä ja netin tapahtumat kuuluvat yksityisyyden piiriin. Tämä on haasteellinen tilanne, koska nuorilla on nyt uusi foorumi, jossa voivat törmätä epäilyttäviin lähestymisyrityksiin. Toisaalta netin avoimet yhteisöt ovat vieläkin turvallisempia kuin esimerkiksi puistojen laitamat illan hämärissä.

Huijausviestien kohderyhmänä ovat tietysti vanhemmat ihmiset, mutta jo yhä nuoremmat lapset ovat mukana netin avoimissa yhteisöissä ja saattavat törmätä epämiellyttävään ehdotteluun tai kommentointiin. Usein lapset ja nuoret joutuvat epämiellyttävän viestinnän kohteeksi itsestään riippumattomista syistä, joskus tilanteisiin hakeudutaan oma-aloitteisesti. Nettituttujen kanssa on mukavaa käydä keskustelua samoista mielenkiinnonkohteista, mutta raja sopivan ja sopimattoman keskustelun välillä täytyy olla selvä.

Nettihäirintä näkyväksi

Eettisen toiminnan periaatteita rikotaan myös netissä. Erittäin kiusallista periaatteiden rikkomisesta tulee silloin kun kohteena ovat lapset ja nuoret. Nettihäirintä usein jää piiloon, koska häirinnän kohteena olevat eivät uskalla kertoa tapahtuneesta. Lapsille suunnattauja ohjeita netin turvalliseen käyttöön ja nettihäirinnästä puhumiseen on paljon. Tässä opetusmateriaalissa on sovellettu Helsingin Sanomien artikkelia (2.12.2016)  ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Nuorten netti -materiaalia:

Fiksu pärjää aina!  Kiinnitä huomiota siihen, millaisia kuvia nettituttu julkaisee itsestään, kuinka kauan hän on ollut rekisteröityneenä yhteisöpalveluun ja millaisia tuttavuuksia hänellä tuossa yhteisöpalvelussa on. Paras keino olla varma nettikontaktin luotettavuudesta on se, että joko itse tai joku lähipiiristä tuntee henkilön jo entuudestaan esimerkiksi koulun tai harrastusten kautta.

Ratkaise ongelmat aikuisen kanssa! Nettitutun tapaamisesta tulee aina kertoa mieluiten omalle huoltajalle tai muulle luottoaikuiselle. Jos aikuiselle ei kehtaa kertoa, kannattaa kertoa edes kaverille tai sisarukselle – on ehdottoman tärkeää, että joku luotettava ihminen tietää, mihin olet menossa ja ketä olet menossa tapaamaan.

Ilmianna outo tyyppi! Jos havaitset toimintaa, joka muistuttaa mielestäsi nettikiusaamista, ahdistelua tai häirintää ilmianna kiusaaja heti ja pidä siitä meteliä. Vaikka kiusattuna et olisikaan sinä itse voit silti olla reilu ja auttaa kaveria.

Iltaisin ei kannata lähteä tapaamiisiin!
Jos päätät lähteä tapaamaan nettituttua tapaaminen pitää sopia julkiselle paikalle sopivaan kellon aikaan. Lähikahvilasi on oiva paikka, jossa on paljon ihmisiä ja josta on helppo poistua, jos tilanne käy epämiellyttäväksii. Älä lähde kuutamokävelyille ventovieraan kanssa.

Kunnioita muita! Mieti millaista tekstiä käytät sosiaalisessa mediassa. Olen itse vastuussa siitä mitä kirjoitat. Jokainen tulkitsee lukemansa tekstin aina vähän erilailla. Kunnioittavan keskusteluotteen avulla saat enemmän ystäviä kuin olemallla moukkamainen ja provosoiva.

Kommentoi itse asiallisesti! Vaikka saisitkin muilta ilkeitä viestejä, älä anna sen ärsyttää. Hillitse itsesi ja kommentoi asiallisesti takaisin. Tällä tavoin et syyllisty samaan ala-arvoiseen käytökseen.

Ilmoita oudosta viestistä heti! Jos saat epäilyttäviä viestejä kerro niistä heti äläkä jää pohtimaan yksin viestien sisältöjä. Keskustele avoimesti ja kysy ovatko muut saaneet outoja viestejä? Keskustelun kautta muutkin osaavat varautua.

Videolinkki! Katsokaa opetusryhmän kanssa Pelastakaa Lapset ry:n ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton yhdessä tuottama video hakusanalla Se ei oo sun suu! YouTube-kanavalta. Keskustelkaa videon katsomisen jälkeen sen sisällöstä: Mikä on videon pääviesti?

Tehtävävinkki! Keskustelkaa opetusryhmän kanssa mitä tarkoittavat provosointi, epäasiallinen kommentointi ja nettihäirintä. Milloin nettikeskustelu ylittää sopimattomuuden rajat? 

Apua lapsille ja nuorilla on saatavilla!
Helpsome on Pelastakaa Lasten, Rikosuhripäivystyksen ja Nettipoliisien yhteinen palvelu, johon voi jättää viestin tai chatata suoraan aikuisen kanssa. Chat on auki su-to 18-21. Lataa appi tai juttele suoraan selaimesta löytyvän chatin kautta.  #USKALLAKERTOA

 

Nettivihan ja väkivallan suhteesta

Vihaa lietsovien nettiyhteisöjen rooli väkivallantekojen taustalla puhuttaa meitä kaikkia. Mitään selvää yhteyttä ei voida vielä todentaa. On kuitenkin syytä keskustella teemoista, jotka koskettavat ihmisiä ympäri maailman.

Väkivaltainen radikalisoituminen on prosessi, jonka myötä yksilöt päätyvät käyttämään väkivaltaa tai uhkaamaan sillä, kannustamaan siihen tai oikeuttamaan se aatemaailmalla perustellen. Suomessa radikalisoitumisen taustalla on aina useita syitä, eikä radikalisoituneilla henkilöillä ei ole yhtä profiilia. Radikalisoitumisen taustalla vaikuttavat tekijät liittyvät yksilöön, hänen elämäntilanteeseensa ja yhteiskuntaan. Yhtenä tärkeimmistä tekijöistä mainitaan usein ulkopuolisuuden kokemukset, syrjintä ja rasismi. Tilannetekijät vaikuttavat siihen, miksi jotkut yksilöt radikalisoituvat ja toiset eivät. Radikalisoitumisen yhteydessä puhutaan myös ekstremismistä, joka tarkoittaa väkivaltaisiin ryhmiin liittymistä ja sitä kautta myös väkivallan tekoja.

Lukuvinkki! Lue Helsingin yliopiston terrorismitutkija Leena Malkin pohdinnat somereagoinnista terroristisen iskun jälkeen Helsingin Sanomien kirjoituksesta. (Viitattu 27.12.2016).

Lukuvinkki! Mediataitokoulun blogissa pohditaan keinoja disinformaation tunnistamisessa, eli miten medialukutaitoa vahvistetaan.

Lukuvinkki! Koulukinon teettämässä selvityksessä etsitään ratkaisuja disinformaatioon ja vihapuheeseen liittyvien ongelmien käsittelyyn erityisesti mediakasvatuksen keinoin. 

Tehtävävinkki! Kirjoittakaa yhdessä opetusryhmän kanssa oma muistilista mitä pitää tehdä, jos joku havaitsee outoja sisältöjä netissä. Ottakaa huomioon ainakin seuraavat seikat:

Välitä tieto heti eteenpäin aikuiselle!
Apua on saatavilla, joten älä jää epämiellyttävän tunteen kanssa yksin.
Arvioi viestin alkuperää. Mieti kuka viestin on mahdollisesti kirjoittanut ja miksi.
Ryhdy rohkeasti toimeen ja sano ääneen mikä viestissä oli outoa tai pelottavaa.
Anna kaverin lukea sama viesti ja keskustelkaa sen sisällöstä yhdessä.

Muistilistan voi lukea ääneen ja nauhoittaa sen äänitiedostoksi.

 

Huijari hiippailee netissä

Aiemmin huijausviestin pystyi erottamaan tökeröstä suomenkielestä tai epämääräisestä ulkoasusta, mutta nyt käyttäjältä vaaditaan enemmän tarkkaavaisuutta. Tässä materiaalissa tarkastellaan huijausmenetelmiä, joita Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus on kirjannut yleisimpiä huijausmenetelmiä. Esiteltävät menetelmät ovat esimerkinluontoisia, eivätkä kata kaikki mahdollisia huijauksia.

Nigerialaishuijaus. Huijaus perustuu uhrin hyväuskoisuuden väärinkäyttöön. Nigerialaishuijaukselle tyypillistä on, että uhrille uskotellaan että hän on voittanut lotossa, tai että hänen kaukainen sukulaisensa on jättänyt suuren perinnön.

Tietojenkalastelu. Tietojenkalastelua tehdään mm. pankkitunnusten, luottokorttinumeroiden, sähköpostitunnusten ja sosiaalisen median tunnusten saamiseksi. Tietojenkalastelu alkaa tyypillisesti sähköpostilla, jossa käyttäjä jonkin verukkeen nojalla ohjataan tietojenkalastelusivulle.

Mobiilimaksuominaisuutta on käytetty väärin. Monet teleyritykset tarjoavat verkkosivujen ylläpitäjille ratkaisua, jossa verkkosivu voi laskuttaa tarjoamansa palvelun sivulla vierailevan käyttäjän normaalin matkapuhelinlaskun yhteydessä. Tämä palveluiden tilaamista ja maksavista kätevöittävä toiminto on valitettavasti aiheuttanut myös vahingossa klikattuja maksuja.

Liian hyvät tarjoukset saattavat olla tilausansoja. “Onneksi olkoon – saat uuden iPhone 6s (sisältää 3 päivän kokeilun)” “Hanki iPhone 6s -puhelin, hinta 1 euro” Viimeaikoina on yleistynyt huijaus, jossa käyttäjälle luvataan esimerkiksi uusi älypuhelin tai jokin muu houkutteleva tuote eurolla. Taustalla saattaa olla luottokortti- tai pankkitietojen kalastelu.

Lahjakortti edellyttää soittoa maksulliseen numeroon “Voita lahjakortti Suomen suurimpaan huonekaluliikkeeseen! Vastaa seuraaviin 3 kysymykseen selvittääksesi, voimmeko lähettää 700€ lahjakortin sinulle.” “Voita VR- lahjakortti arvoltaan 300 euroa! ” Rikolliset mainostavat houkuttelevaa lahjakorttia esimerkiksi huonekaluliikkseeseen tai VR:lle, kunhan vain vastaa muutamaan kysymykseen, kuten kuinka usein matkustaa junalla.

Netiketti aikuisille

Aikuisille suunnattuja ohjeita eettiseen ja vastuulliseen toimintaan netissä on paljon. Netikettiä on tuotu esiin monesta eri näkökulmasta. Tähän opetusmateriaaliin on valikoitunut Helsingin yliopiston viestinnän oppiaineen mediaetiikan kurssilaisten tuotokset. Sosiaalisen median eettisistä säännöistä aikuisille -listaus toimii esimerkkinä siitä johtoajatuksesta, jonka avulla jokainen sananvapauden kannattaja voi omalta osaltaan kantaa vastuun suvaitsevamman keskustelukulttuurin luomisesta:

Erottele tieto ja mielipide.
Esitä tietona vain sellaista, mikä on totta. Erota oma pohdintasi, kantasi ja arvelusi tiedosta.

Perustele väitteesi.
Tuo lähteesi ja perustelusi selvästi esille. Muuten muut eivät voi arvioida sanomaasi. Pohjaa asiantuntemukseen.

Myönnä ja korjaa virheesi.
Kaikki tekevät virheitä. Älä selittele turhaan. Anna yleisöllesi mahdollisuus huomauttaa virheistäsi.

Ole avoin.
Tuo esiin oma osuutesi käsiteltävänä olevaan asiaan. Älä jätä kertomatta, jos viestistäsi voi koitua sinulle rahallista tai muuta hyötyä.

Älä jankuta.
Kyseenalaista myös omat kantasi ja ole valmis muuttamaan niitä. Muuten vakuutat vain ne, jotka ovat jo valmiiksi samaa mieltä kanssasi.

Älä provosoi.
Omia kantoja esittäessä on lupa olla kärkevä, mutta turhaan provosoimalla tai provosoitumalla syöt vain omaa uskottavuuttasi.

Älä johda harhaan.
Myös toden väitteen voi esittää tavalla, joka antaa asioista väärän kuvan. Ole rehellinen yleisöllesi.

Kunnioita toisten ihmisarvoa.
Toisten ihmisten henkilökohtaisia ominaisuuksia on syytä tuoda esiin vain silloin, kun niillä on todellista ja olennaista merkitystä viestisi kannalta.

Kunnioita toisten yksityisyyttä.
Toisten yksityisasioiden tuominen esiin on tarpeetonta ja usein loukkaavaa. Sama koskee omaakin yksityiselämää.

Kunnioita oikeutta.
Jokaisella on oikeus tulla tuomituksi lain mukaan. Ketään ei saa leimata syylliseksi ennen tuomiota. Myös rikoksesta tuomitulla on oikeus yksityisyyteen.

Mieti, kenelle viestisi välittyy.
Pyri siihen, että jakamasi tieto on merkityksellistä ja kiinnostavaa yleisöllesi. Käytä hyväksi mahdollisuuksia rajoittaa yleisöä.

Älä aiheuta harmia.
Jos viestistäsi voi aiheutua haittaa tai mielipahaa toiselle, älä julkaise sitä, ellei asiasi ei ole erityisen tärkeä.

Disinformaatio on tarkoituksenmukaista virheellisen ja harhaanjohtavan tiedon välittämistä. Propagandasta disinformaatio eroaa siinä, että informaation välittäjä pyrkii häivyttämään viestin emotionaalisen latauksen olemalla mahdollisimman uskottava ja manipuloiva. Disinformaatiota voidaan luonnehtia myös oikean tiedon julkaisematta jättämisenä. Disinformaatio on vaikeasti tunnistettavaa väärien johtopäätösten vahvistamista, jota ilmenee erityisesti digitaalisissa tietoverkoissa. Internetin keskustelupalstoilla ja sosiaalisen  median foorumeilla on helppo tuoda esiin omia mielipiteitä kenenkään niitä editoimatta. Disinformaatiolla pyritään vaikuttamaan vastaanottajan mielipiteisiin ja käyttäytymiseen. Varsinkin yleisessä poliittisessa keskustelussa usein sorrutaan ylilyönteihin. 

Linkkivinkit! 

Faktabaari.fi

Huhumylly

Populismibingo

Esimerkkejä valemedioista:

Magneettimedia

Uberuutiset

AsialehtiFinleaks 

Lukuvinkki!
Koulukinon tilaamassa selvityksessä Disinformaatio, vihapuhe ja mediakasvatuksen keinot tuodaan esiin konkreettisia keinoja vihapuheen ja disinformaation ennaltaehkäisyyn mediakasvatuksen näkökulmasta.

 

Miten tunnistat väärän tiedon? Tulosta muistilista analyysin tueksi:  Disinformaatio pdf

Maailmanpiiri on työpajakokonaisuus, jossa maahanmuuttajataustaiset nuoret kirjoittavat, kuvaavat, äänittävät ja piirtävät omat digitaaliset tarinansa. Digitarinan tekemisen avulla nuori rakentaa ja vahvistaa identiteettiään omista lähtökohdistaan. Työpajoissa työstetään matkaa kahden erilaisen maan ja kulttuurin välillä audiovisuaalisen tarinan tekemisen avulla.

Maailmanpiiri – maahanmuuttajien digitarinat -hanke sai tukea opetus- ja kulttuuriministeriön lasten- ja nuorten kehittämisohjelmasta vuosille 2012–2015.

Maailmanpiirissä tehtyjä digitarinoita voit katsoa täältä:
http://www.mediametka.fi/maailmanpiiri/digitarinat

Maailmanpiiriin kuuluvat työpajat pidettiin vuosien 2012–2013 aikana. Vuoden 2014-2015 aikana työpajojen pohjalta valmistui oppimateriaali, joka on suunnattu maahanmuuttajaryhmille, mutta soveltuu myös oppaaksi digitarinoiden tekemiseen Maailmanpiirissä luodulla tavalla. Materiaalin voi tilata ilmaiseksi Mediakasvatuskeskus Metkasta.

Maailmanpiirin työpajoja voi tilata maksullisena koulutuksena.

Lisätietoja:
Karoliina Leisti
Tuottaja
+358 40 350 6260
karoliina.leisti(a)mediametka.fi

Salaam Suomi on Suomessa asuvien afganistanilaisten tyttöjen käsikirjoittama ja ohjaama elokuva äideilleen.

Suomeen muuttaneista afganistanilaisista perheistä äidit elävät tilanteessa, jossa heidän lapsensa joutuvat toimimaan luku- ja kielitaidottomien vanhempiensa tulkkeina koskien terveydenhoitoa, toimeentuloa ja oleskelua Suomessa. Tämä tilanne aiheuttaa ristiriitaisia tunteita sekä äideille että heidän tulkkeina toimiville lapsilleen. Salaam Suomi kertoo fiktiivisen tarinan yhdestä Suomessa asuvasta afgaaniperheestä näiden teemojen kautta.

Elokuvaa tehtiin syksystä 2013 kevääseen 2014 asti. Ensi-iltansa se sai toukokuussa 2014.

Hanke on CIMO:n EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin tukema.

Tässä blogissa seurataan elokuvan suunnittelua, tekemistä ja valmistumista sekä elokuvan aiheeseen liittyviä pohdintoja afgaanityttöjen itsensä kertomana.

Elokuvan käsikirjoitti ja ohjasi Aziza Hossaini. Työryhmään kuuluivat Nasima Hossaini, Masuma Hossaini, Zahra Nazari, Fatema Nazari, Kosar Naeemi sekä Fahim Alizada.

Hankkeen suunnittelusta vastasi tuottaja Karoliina Leisti ja toteutuksesta toimittaja-käsikirjoittaja Kalle Heino.

http://salaamsuomi.wordpress.com/mista-on-kyse/

Mediakasvatuskeskus Metka toteutti vuosina 2012-2013 Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman Ajaton tarina – hankkeen, jossa tarjottiin erilaisia mediatyöpajoja 9-12-vuotiaille koululaisille ympäri Suomea.

Ajaton tarina–mediatyöpajojen tavoitteena on tukea lasten oman äänen kuulumista ja rohkaista heitä vaikuttamaan oman elinpiirinsä asioihin. Pajojen lähtökohtana on vahvistaa lasten osallisuutta, omaa mediatuottamista sekä kuulluksi tulemista. Ajatuksena on, että lapset kirjoittavat tarinoita ja tekevät mediatuotoksia heille tärkeistä asioita ja aiheista.

Ajaton tarina-materiaali on suunnattu ammattikasvattajille sekä muille lasten kanssa työskenteleville. Materiaalikokonaisuuden tarkoituksena on innostaa sekä antaa vinkkejä ja ideoita lasten mediatyöpajojen järjestämiseen.

Materiaali sisältää kuusi pajakuvausta: käsikirjoittaminen, valokuvaus, lehtityö, kuunnelma, elokuva, peli. Lisäksi materi-aalin loppuun on kerätty hyödyllisiä linkkejä.

Mukana hankkeessa ovat Plan Suomi Säätiö, Nuoren Voiman Liitto, Aikakausmedia, Figma ry, Suomen Kirjastoseura sekä Savonlinnan, Oulun, Raahen ja Helsingin Opettajakoulutus-laitokset.

Lataa Ajaton tarina -materiaali

Mainiot Mediaperheet on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama mediakasvatushanke, jonka toteuttivat yhteistyössä Mediakasvatuskeskus Metka, Mannerheimin Lastensuojeluliitto sekä Suomen Vanhempainliitto.

Hankkeen tavoitteena oli lisätä vanhempien ja ammattikasvattajien mediakasvatusvalmiuksia sekä auttaa heitä hyödyntämään kotien, päiväkotien ja alakoulujen mediakasvatuksen tueksi julkaistuja aineistoja. Tavoitteena on ollut myös vahvistaa lasten omaa mediatuottamista, luovuutta, ilmaisua, sosiaalisia taitoja ja mediakriittisyyttä toiminnallisuuden kautta.

Hankkeen puitteissa tuotettu toimintamalli sisältää materiaalikokonaisuuden, joka on tarkoitettu kaikkien lasten parissa toimivien vapaaseen käyttöön. Mainiot Mediaperheet – toimintamallin tavoitteena on lisätä vanhempien ja ammatti- kasvattajien mediakasvatusvalmiuksia sekä auttaa löytämään ja hyödyntämään kotien, päiväkotien ja alakoulujen media- kasvatuksen tueksi julkaistuja aineistoja.

Materiaalikokonaisuus opastaa järjestämään Mainiot Mediaperheet -tilaisuuden ja antaa taustatietoa lasten ja kotien media-arjesta, koulun ja päiväkodin roolista ja mediakasva-tuksesta kasvatuskumppanuuden hengessä.

Lataa Mainiot Mediaperheet-opas

Edistämme lasten ja nuorten mediakasvatusta erityisesti elokuvan, mutta myös muun liikkuvan kuvan osalta.